Siirry pääsisältöön


. 3843. Muutos on kehityksen ainoa välttämätön edellytys

Ehkä kaikkien aikojen tiivistys muutoksen puolesta on Bertoltilta. Brechtin tokaisu. – Mikä on, ei pysy. Muutos on siis välttämättömyys. Kaikki muutokset eivät tietenkään ole kehitystä. Ikävimmin tämän kokee vakavasta sairaudesta kärsivä henkilö, jonka tilanne vain pahenne päivä päivältä, toisaalta lohduttavasti se voi enteillä myös paranemista.  Teemaan ei ole hyödyllistä kytkeä maailman kaikkeutta, mutta sen verran täytyy mainita, että jos universumissa muutos loppuu, jäljelle ei jää kuin äänetön pimeys. Siitä ei voida sanoa, onko se edes ääretöntä, koska mitään ei ole.
Jo pääsisi soten kanssa aamupalalle, se osaisi kertoa muutokselle muutamia yleispäteviä syitä. Ensiksi muutoksen pakottaa historia, lyhyt tai pitkä. Edellisestä hyvä esimerkki on Itävallassa 1900- vuosisadan vaiheessa syntynyt art nouveau taidesuuntaukseen kuulunut sessionismi. Se edustajat kerta kaikkiaan kyllästyivät keisarin ja valtion taidetalon sanelemaan ainoaan sallittuun koristeellisen konservatiiviseen tyylilajiin perustamalla vapautta, irrottelua ja seksialisuutta ilmentävän kuva- rakennustaidemuodon. Se kyllä lopahti nopeasti. Jälkimmäisestä kelpaa esimerkiksi Venäjän vallankumous, jossa vanha oli tullut tiensä päähän suistamalla maan sekasortoon ja kurjuuteen, siis ei edistystä.

Toiseksi muutoksen voi aiheuttaa ongelma. Tässä kohta sote nyökyttelisi innokkaasti. – Nykysysteemi ei pelitä, vaan vaaditaan valtava reformi, jolla ei näyt olevan maalia näköpiirissä
Kolmanneksi innovaatiota on pidetty kaikkina aikoina väkevinä muutoksen ajurina. Digitalisaation mahdollisuudet ovat tästä luonteva esimerkki.

Neljäntenä ja ehkä elinvoimaisin ja hedelmällisin muutoksen momentum lähtee paremman tulevaisuuden tavoittelusta. Siina kytkeytyy kauniisti yhteen vain ihmiselle luotu ominaisuus katsella kauaksi tulevaisuuteen. Tähän liittyy valitettavasti filosofinen ongelma: Tulevaisuutta ei ole, on vain tämä hetki. Mutta tämän saivartelu saa nopeasti sote-seuralaiselta lähtöpassit, kun tämä muistuttaa ilmastomuutokseen hidastamisen välttämättömyydestä.

     

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *