1711. Maakuntajohtaminen ei riitä bisnesjohtamiseksi

      Maakuntien liitot vastaavat alueidensa yleisestä kehittämisestä ja aluekaavoituksesta. Maakuntien rajat vastaavat melko hyvin tulevien sote-alueiden rajoja.

     Hallituksen päättämän sotejaon hallintoteknisten ongelmien takana  kuitenkin piilevät  suuret aluetaloudelliset uhat. Tämän toi konkreettisesti esille professori Jari Stenvall  8.11. IL:n verkkolehdessä. Hän epäili, että  alueiden keskuskaupunkien kehittäminen  joutuu sotealueiden ja maakunriten  rakentamisen jalkoihin?  

     Stenvall käyttää tässa osuvana esimerkkinä Helsinki-Turku-Tampere rautakolmiota, joka tuottaa noin puolet maan bkt:stä. Tämän rautakolmion taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen  saattaa jatkossa jäädä maakuntien ja soten kehittämisen varjoon.

     TK:n aluetilastojen mukaan (2013)  parisen kymmnentä maaseudun aluekeskuskaupunkia bisnesklustereineen tuottavat valtaosan maamme tavara-, teknologia-, osaamis-, koulutus- ja innovaatiotuotannosta. Tässä on huomattava, että tällainen klusteri toimiakaseen menestyksellisesti edellyttää bisnessuuntautuneita johtamis-ja organisointitapoja ja ketterää päätöksen tekoa.

     Aliarvioiamatta mitenkään tulevien sotealueiden ja maakuntien uudistuskykyä  uusien johtajien  tulee onnistua alueidensa konsernijohtamistehtävissä. Samalla maakuntien keskuskaupunkien yritystoiminta ja julkihallinnon tehtävät tulee  integroida osaksi alueiden dynaamista kehitystä.

     Jos pahimmmat johtamis- ja organisointiriskit toteutuvat, alueiden keskuskaupungeilla ei ole mahdollisuuksia nousta alueidensa talouden vetureiksi. Näin voi käydä, jos maakuntia johdetaan liikaa maa- ja metsätalouden ehdoilla panostamatta tarpeeksi moderniin bisnesjohtamiseen. Tähtäimenä on oltava myös globaalit markkinat.