Siirry pääsisältöön


1711. Maakuntajohtaminen ei riitä bisnesjohtamiseksi

      Maakuntien liitot vastaavat alueidensa yleisestä kehittämisestä ja aluekaavoituksesta. Maakuntien rajat vastaavat melko hyvin tulevien sote-alueiden rajoja.

     Hallituksen päättämän sotejaon hallintoteknisten ongelmien takana  kuitenkin piilevät  suuret aluetaloudelliset uhat. Tämän toi konkreettisesti esille professori Jari Stenvall  8.11. IL:n verkkolehdessä. Hän epäili, että  alueiden keskuskaupunkien kehittäminen  joutuu sotealueiden ja maakunriten  rakentamisen jalkoihin?  

     Stenvall käyttää tässa osuvana esimerkkinä Helsinki-Turku-Tampere rautakolmiota, joka tuottaa noin puolet maan bkt:stä. Tämän rautakolmion taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen  saattaa jatkossa jäädä maakuntien ja soten kehittämisen varjoon.

     TK:n aluetilastojen mukaan (2013)  parisen kymmnentä maaseudun aluekeskuskaupunkia bisnesklustereineen tuottavat valtaosan maamme tavara-, teknologia-, osaamis-, koulutus- ja innovaatiotuotannosta. Tässä on huomattava, että tällainen klusteri toimiakaseen menestyksellisesti edellyttää bisnessuuntautuneita johtamis-ja organisointitapoja ja ketterää päätöksen tekoa.

     Aliarvioiamatta mitenkään tulevien sotealueiden ja maakuntien uudistuskykyä  uusien johtajien  tulee onnistua alueidensa konsernijohtamistehtävissä. Samalla maakuntien keskuskaupunkien yritystoiminta ja julkihallinnon tehtävät tulee  integroida osaksi alueiden dynaamista kehitystä.

     Jos pahimmmat johtamis- ja organisointiriskit toteutuvat, alueiden keskuskaupungeilla ei ole mahdollisuuksia nousta alueidensa talouden vetureiksi. Näin voi käydä, jos maakuntia johdetaan liikaa maa- ja metsätalouden ehdoilla panostamatta tarpeeksi moderniin bisnesjohtamiseen. Tähtäimenä on oltava myös globaalit markkinat.

     

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *