Siirry pääsisältöön


1730. Supon päällikön kuultavana

     Poliisiosastolla hanke oli tullut vastuuhenkilöiden haastatteluvaiheeseen. Kolmenkymmenen henkilön haastattelut veivät aikaa kaksi kuukautta, ja lopputulos oli vaatimaton. Jokainen jo asemansa puolesta puolusti reviiriään ja uskomuksiaan paremmasta elämästä uudistuksien jälkeen. Liikkuvan poliisin päällikkö vain vakuutteli monta kertaan, että liikkuvan poliisin itsenäisenä säilyttäminen takaisi parhaiten liikenneturvallisuuden. Poliisikoirakoulun rehtori oli täydellisesti alalleen antautunut mies. Koiranäytös karkurin kiinni saamiseksi suuria mäntyjä kasvavassa rinteessä oli vakuuttava.

     Yksi seikka kuitenkin näytti ilmeiseltä. Helsingin rikospoliisi näykki useissa kommenteissaan KRP:tä. Tieto ei kuulemma oikein kulkenut. Samaa moitti myös KRP valittaen laitosten välisten henkilösuhteiden kankeutta. Suposta kukaan ei osannut sanoa mitään muuta varmaa kuin, että se tiedustelee ja tarkkailee. Ei edes poliisiosasto tiennet Supon puuhista.

    Suunnitellessani Supon päällikön haastattelua, vastoin muita tilaisuuksia, kukaan poliisin sisäisistä konsulteista ei halunnut tulla mukaan. He pitivät minunkin menoa sinne valtiovarainministeriön erikoistutkijana kummallisena ja riskialttiina vakoiluretkenä.

     Supon päällikkö otti minut kuitenkin kohteliaasti vastaan Ratakadun neljännen kerroksen neljä metriä korkeassa huoneessa tarjoten aluksi raikasta mineraalivettä. Muodollisen alkusanojen jälkeen yrittäessäni kysyä budjettilukuja tarkempia tietoja Supon toiminnasta hän tarjosi lisää mineraalivettä.
     Pyytäessäni kotva mitään sanomattomasi seurusteltuamme niin kohteliaasti kuin taisin tilastotietoja, hän pitkään pohdittuaan pyysi napakasti naapurihuoneen sihteeriään noutamaan viimeisimmän toimintakertomuksen.  Havaitsin myöhemmin, ettei niistä selvinnyt muuta tarkkaa kuin vuosiluvut. Ainoa mistä hän puhui lähes innokkaasti, oli Interpol.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *