Siirry pääsisältöön

1731. Stubb joutuu umpikujaan hallintarekisterin perustamisessa

     Eduskunnan kyselytunnilla 26. 11 käytiin merkillinen keskustelu hallintorekisterin perustamisesta. Arhinmäen kysyttyä, miksi rekisteri perustaan, Stubb toisti päämantraansa, että se lisää investointien määrää Suomeen.

     Tämä pitää hyvin huonosti paikkansa, koska nykyisen järjestelmän investoijille aiheuttamat kustannukset ovat minimaalisia verrattuna investointien volyymiin. Tosiasiassa investointipäätökset maahamme ratkaistaan niiden kokonaiskannattavuuden eikä rekisterimasujen perusteella.

     Huomion arvoista oli, että eduskunnassa keskustan edustaja Kalmari kysyi huolestuneen näköisenä, mihin rekisteriä avoimuuden lisäämiseksi tarvitaan, jos pankit veloitettaisiin antamaan sijoitustiliedot. Stubbin vastasi, että on monenlaisia mielipiteitä.

     Vielä huonommin piti paikkansa, kun Stubb luennoi, että 90 prosenttia lausunnon antajista oli rekisterin perustamisen kannalla. Tämä oli tietoista epätoden puhumista. Todellisuudessa 90 prosenttia lausujista vastustaa, mihin viittasi myös HS:n selvitys 28.11.

     Stubb myönsi Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa 28.11, että hän oli kiireessä antanut kyselytunnilla väärät prosenttiluvut. Mainitulla kyselytunnilla hänellä ei ollut mitään kiirettä vastatessaan Arhinmäen kysymykseen. Hän olisi voinut halutessaan korjata virheen jatkokysymysten vastauksissaan.

     Ykkösammussa hän jatkoi epätosien tietojen jakamista rekisterikysymyksessä väittämällä, että ”he” ovat luoneet patentti-ja rekisterihallitukseen ict-järjestelmän, jonka avulla yleisö voi seurata sijoitustilejä. Hän tarkoitti pankkeihin ulottuvaa korkean salausluokan järjestelmää.  Ei pidä paikkaansa, että PRH:ssa olisi tällainen järjestelmä. Sen luominen PRH:hon kestää 6-7 vuotta.

     Ykkösammussa Stubbin järkeily siitä, että valtiovarainministeriön kielteinen lausunto rekisterin perustamisesta, ei ole riittävän painava ministeriön muodostaessa omaa kantaansa tässä kysymyksessä, on todella erikoinen. On hyvin kummallista, jos vero-osaston kannanotto ei hallintarekisteriasiassa paina. Tämä osoittaa, että rekisterikysymys on umpipoliittinen hanke.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *