Siirry pääsisältöön


1731. Stubb joutuu umpikujaan hallintarekisterin perustamisessa

     Eduskunnan kyselytunnilla 26. 11 käytiin merkillinen keskustelu hallintorekisterin perustamisesta. Arhinmäen kysyttyä, miksi rekisteri perustaan, Stubb toisti päämantraansa, että se lisää investointien määrää Suomeen.

     Tämä pitää hyvin huonosti paikkansa, koska nykyisen järjestelmän investoijille aiheuttamat kustannukset ovat minimaalisia verrattuna investointien volyymiin. Tosiasiassa investointipäätökset maahamme ratkaistaan niiden kokonaiskannattavuuden eikä rekisterimasujen perusteella.

     Huomion arvoista oli, että eduskunnassa keskustan edustaja Kalmari kysyi huolestuneen näköisenä, mihin rekisteriä avoimuuden lisäämiseksi tarvitaan, jos pankit veloitettaisiin antamaan sijoitustiliedot. Stubbin vastasi, että on monenlaisia mielipiteitä.

     Vielä huonommin piti paikkansa, kun Stubb luennoi, että 90 prosenttia lausunnon antajista oli rekisterin perustamisen kannalla. Tämä oli tietoista epätoden puhumista. Todellisuudessa 90 prosenttia lausujista vastustaa, mihin viittasi myös HS:n selvitys 28.11.

     Stubb myönsi Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa 28.11, että hän oli kiireessä antanut kyselytunnilla väärät prosenttiluvut. Mainitulla kyselytunnilla hänellä ei ollut mitään kiirettä vastatessaan Arhinmäen kysymykseen. Hän olisi voinut halutessaan korjata virheen jatkokysymysten vastauksissaan.

     Ykkösammussa hän jatkoi epätosien tietojen jakamista rekisterikysymyksessä väittämällä, että ”he” ovat luoneet patentti-ja rekisterihallitukseen ict-järjestelmän, jonka avulla yleisö voi seurata sijoitustilejä. Hän tarkoitti pankkeihin ulottuvaa korkean salausluokan järjestelmää.  Ei pidä paikkaansa, että PRH:ssa olisi tällainen järjestelmä. Sen luominen PRH:hon kestää 6-7 vuotta.

     Ykkösammussa Stubbin järkeily siitä, että valtiovarainministeriön kielteinen lausunto rekisterin perustamisesta, ei ole riittävän painava ministeriön muodostaessa omaa kantaansa tässä kysymyksessä, on todella erikoinen. On hyvin kummallista, jos vero-osaston kannanotto ei hallintarekisteriasiassa paina. Tämä osoittaa, että rekisterikysymys on umpipoliittinen hanke.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *