Siirry pääsisältöön


2634. Häntä ei liiallinen älykkyys ei piinaa

Elisessä A-studiossa STM sosiaali- ja terveydenhoidon osastopäällikkö Satu Koskela ja Uudenmaan alehallintoviraston (avi) ylilääkäri Laura Nikunen ottivat yhteen Petri Raivion johdolla korona rajoituksista. Keskustelu muistutti enemmän väittelyä kuin keskustelua. Mukavan lisän sille antoi Viirus-teatterin taiteellinen johtajna Juhani Sorjosen kommentti, ettei hän vastusta rajoituksia, mutta hullutta kylläkin.

Kahden johtavan naisen yksipuolinen torailu paljasti asiaan kuulumattoman suuren totuuden repäisemällä esiripun pois. Sen takaa paljastui Pekkarisen kultaien patsas aluehallinto uudistus vuosituhannen alussa. Se oli höttöä jo syntyessään.

Pekkarisen uudistuksen seurauksena ministeriöt tulivat kädettömiksi aluehallintovirastojen johtamisessa. Koskela vetosi moneen kertaan hänen STM:n ohjauskirjeisiin aville. Koskelan mukaan ohjauskirjeillä annetaan aluehallintovirastoille ohjeet lainmukaiseen toimintaan.

Tähän on pakko todeta, että kyllä STM on suistunut epäluuloiseen ja toisia aliarvoivaan toimintamalliin, kun pitää kirjeillä varottaa virastojaan, että noudattakaa nyt lakeja ja setuksia. Tämä logiikan mukaan poliisijohtajan ja hovioikeuden presidentin pitäisi varoittaa poliisipiirejä ja raastuvanoikeuksia noudattamaan lakeja ja asetuksia. Niinpä Laura Koskela melkein näytti naureskelevansa STM:n kirjeille. Syy tähän on ymmärrettävää, koska avi toimii oman lainsäädäntönsä varassa itsenäisesti. Mauri Pekkarinen oli tätä nimenomaan tarkoittanut vuosituhannen alussa ajaessaan nyt maassa vallitsevan aluehallintojärjestelmän, siis delegointia aluetasolle. Nyt on enää turhaa vikistä kun, hiiri on kissan suussa.

Kun nyt puhutaan rajoitusten hulluudesta, niin pitää katsoa pintaa syvemmälle. Yksi syy rajoitusten sekamelskalle onkin organisaatiorakenteiden vääristymät. Ei ole ihme, jos järkevät ihmiset kokevat rajoitukset ristiriitaisiksi ja vaikeasti tulkittaviksi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *