2614. Loppu on lähellä, kun tunteet rupeavat muuttumaan oireiksi

Loppu on lähellä, kun tunteet rupeavat muuttumaan oireiksi 

Seurasin tarkkaan pari vuotta siiten käytyä tekstien vaihtoa Uuden Suomen netti keskustelupalstalla. Se oli voitto puolisesti epäilyä ilmastomuutosta vastaan. Nyt ei enää tällaista keskustelua juuri tapaa millään vakavasti otettavilla foorumeilla. Peripetia (peruuttamaton ratkaiseva käännöspiste)  on tapahtunut. Ainoastaan metsäteollisuuden pamput ovat vain hiljaa.

Varhaisimmat mielikuvani ilmastomuutoksesta kertomisesta ovat 1950-luvun lopulta biologian opettajani mainitessa uhasta, joka johtuu hiilidioksidin liiallisesta kertymisetä ilmakehään. Se oli meidän oppilaiden mielestä vain retorista jankuttamista, jota kuulimme muillakin tunneilla, ainakin omasta mielestäni.

Nyt 65 vuotta myöhemmin ilmiö on käännepisteessä, jossa muutos voi kiihtyä eksponentiaaliseen kasvuun. Tämän kaltaisen kasvun metaforana toimii maksamattoman lainan korkoa korolle kasvaminen.

Tämä kesä on osoittanut, mitä ilman saastumisesta seuraa, vaikka osa siitä laskettaisiin sattuman piikkiin. Kesän maasto- ja metsäpalot, mutavyöryt, tavattomat rankkasateet, heleaallot ja hiekkamyrskyt sekä maapallon napojen jäätiköiden karkaminen jylhiksi koskiksi antavat esimerkkejä, mitä todellisuudessa tapahtuu ilman saastuessa.

Onneksi teknologia kehittyy ilmastomuutosta torjumaan. Tämä näky sähkövoimalla käyvien autojen lisääntymisenä ja alan tuotekehittelyn suurina loikkina. Tuulivoimaloiden sähkön tuotannon osuus on kasvanut muutamassa vuodessa parista prosentista yli 10 prosenttiin.

Ja mikä kaikkein parasta. Nuoret toimivat ilmastomuutoksen muutoksen airueina.

PS Tupakoivien porukka ei nyt vallan kumousta tee saastuttamisen puolesta. Porukka on kuitenkin niin sitkeää sorttia, että he kärsivät isännöitsijöiden haukut ja mieluummin kuolevat tupakaan, kuin solujen luonnollisen rapautumiseen.