Finavia muuttuu vuoden 2010 alusta valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Tällöin Finavian yhtenä johtotähtenä tulee olemaan osakeyhtiölain edellyttämä voiton maksimointi, jota tullaan siivittämään nykymuodin mukaisella johdon kannustinpalkkajärjestelmällä. Lentokenttien ympäristöhaitoista huolestuneet saavat olla nyt varuillaan.
Finavian yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä Helsinki-Vantaa lentokentän yhtiöittämistä, koska Suomen lentoliikenne keskittyy valtaosin sinne. On selvää, ettei kentällä ole kilpailijoita muuta kuin välilaskupaikkana, koska sen kautta kulkee suorin reitti Uudelta mantereelta Kaukoitään. Tähän maantieteelliseen asemaan yhtiöittäminen eikä johdon kannustimet tietenkään vaikuta mitään. Millä perusteilla verovaroin perustettu vailla kilpailua toimiva ilmailulaitos yhtiöitetään? Jäljet pelottavat.
Yhtiöittämisen seurauksena muun muassa entinen tie- ja vesirakennuslaitos nykyinen Destia Oy alkoi rakentaa taloja.
Sen sijaan Finavian yhtiöittäminen ja johdon kannustepalkkajärjestelmä tulee vaikuttamaan siihen, että suurten koneiden välilaskut tullaan tekemään lentoyhtiöille entistä halvemmiksi kentän houkuttelevuuden lisäämiseksi. Suurena vaarana on, että Finavia Oy entistä enemmän ottaa käyttöön lentokoneiden sellaisia laskeutumis- ja nousumenetelmiä, jotka säästävät lentoyhtiöiden polttoainekuluja. Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Esimerkiksi pitkällä loivalla vastatuuli lähestymisellä lehtoyhtiö voi säästää kymmeniä tuhansia euroja, koska laskeutuminen voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla. Tämä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa, koska rungon aerodynaminen ääni on suuri. Keskellä Vantaan kaupunkia tällainen bisnestoiminta on kyseenalaista.
Tulevan Finavia Oy suhtautumiselle lentomeluun ei muodosta kovin hyvää lähtökohtaa se, että liikelaitos Finavia esitti vuoden 2008 ympäristölupahakemuksessa insinööritoimiston laatiman puutteellisiin ja yksipuolisiin tietoihin perustuvan selvityksen lentomelun vaikutuksista. Lääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen koulutuksen saaneilla asiantuntijoilla ei selvityksessä ollut sanan sijaa. Jos sama käytäntö jatkuu ja perustettava Finavia Oy liikelaitos Finavian tavoin itse mittaa ja ilmoittaa viranomaisille meluarvot, melualueella asuvien kansalaisten oikeusturva järkkyy. Kuka maksaa melu- ja muut ympäristöhaitat?
Ympäristöviranomaisten tulisi aloittaa jo nyt ennen yhtiöittämistä toimenpiteet saada ajan tasalle tulevan Finavia Oy:n ympäristöhaittojen seurantajärjestelmä ja ympäristöhaitoista tiedottaminen. Esimerkiksi lentomelun kiinteät mittauspisteet ovat jo ajat sitten menettäneet merkityksensä lentoreittien jatkuvien muuttumisten takia ja nykyisen seurantajärjestelmän auditoinnin puuttuminen on pitkään muodostanut erittäin vakavan luotettavuusongelman. Seuranta tulee ehdottomasti antaa riippumattoman ulkopuolisen tahon tehtäväksi.
26.8.08
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti