Siirry pääsisältöön

236 Finavian yhtiöittäminen ja lentomelu

Finavia muuttuu vuoden 2010 alusta valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Tällöin Finavian yhtenä johtotähtenä tulee olemaan osakeyhtiölain edellyttämä voiton maksimointi, jota tullaan siivittämään nykymuodin mukaisella johdon kannustinpalkkajärjestelmällä. Lentokenttien ympäristöhaitoista huolestuneet saavat olla nyt varuillaan. Finavian yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä Helsinki-Vantaa lentokentän yhtiöittämistä, koska Suomen lentoliikenne keskittyy valtaosin sinne. On selvää, ettei kentällä ole kilpailijoita muuta kuin välilaskupaikkana, koska sen kautta kulkee suorin reitti Uudelta mantereelta Kaukoitään. Tähän maantieteelliseen asemaan yhtiöittäminen eikä johdon kannustimet tietenkään vaikuta mitään. Millä perusteilla verovaroin perustettu vailla kilpailua toimiva ilmailulaitos yhtiöitetään? Jäljet pelottavat. Yhtiöittämisen seurauksena muun muassa entinen tie- ja vesirakennuslaitos nykyinen Destia Oy alkoi rakentaa taloja. Sen sijaan Finavian yhtiöittäminen ja johdon kannustepalkkajärjestelmä tulee vaikuttamaan siihen, että suurten koneiden välilaskut tullaan tekemään lentoyhtiöille entistä halvemmiksi kentän houkuttelevuuden lisäämiseksi. Suurena vaarana on, että Finavia Oy entistä enemmän ottaa käyttöön lentokoneiden sellaisia laskeutumis- ja nousumenetelmiä, jotka säästävät lentoyhtiöiden polttoainekuluja. Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Esimerkiksi pitkällä loivalla vastatuuli lähestymisellä lehtoyhtiö voi säästää kymmeniä tuhansia euroja, koska laskeutuminen voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla. Tämä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa, koska rungon aerodynaminen ääni on suuri. Keskellä Vantaan kaupunkia tällainen bisnestoiminta on kyseenalaista. Tulevan Finavia Oy suhtautumiselle lentomeluun ei muodosta kovin hyvää lähtökohtaa se, että liikelaitos Finavia esitti vuoden 2008 ympäristölupahakemuksessa insinööritoimiston laatiman puutteellisiin ja yksipuolisiin tietoihin perustuvan selvityksen lentomelun vaikutuksista. Lääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen koulutuksen saaneilla asiantuntijoilla ei selvityksessä ollut sanan sijaa. Jos sama käytäntö jatkuu ja perustettava Finavia Oy liikelaitos Finavian tavoin itse mittaa ja ilmoittaa viranomaisille meluarvot, melualueella asuvien kansalaisten oikeusturva järkkyy. Kuka maksaa melu- ja muut ympäristöhaitat? Ympäristöviranomaisten tulisi aloittaa jo nyt ennen yhtiöittämistä toimenpiteet saada ajan tasalle tulevan Finavia Oy:n ympäristöhaittojen seurantajärjestelmä ja ympäristöhaitoista tiedottaminen. Esimerkiksi lentomelun kiinteät mittauspisteet ovat jo ajat sitten menettäneet merkityksensä lentoreittien jatkuvien muuttumisten takia ja nykyisen seurantajärjestelmän auditoinnin puuttuminen on pitkään muodostanut erittäin vakavan luotettavuusongelman. Seuranta tulee ehdottomasti antaa riippumattoman ulkopuolisen tahon tehtäväksi. 26.8.08

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *