Siirry pääsisältöön


257 Helsinki-Vantaa lentokentän uskomaton kasvu

Helsinki-Vantaa lentokenttää leimaa sen uskomaton kasvu, mikä on yllättänyt päättäjät niin, että riittävän ajoissa tehdyt kaukoviisaat päätökset ovat jääneet tekemättä. Vuonna 1965 kentällä kävi miljoona matkustajaa ja siellä työskenteli 300 työntekijää. Viime vuona siellä kävi 15 miljoonaa matkustajaa ja töissä kävijöitä päivittäin oli yli 20000. Aviapolista pidetään nyt Vantaan kruununjalokivenä. Kun Seutulan lentoasema perustettiin kiireellisenä olympiavuonna 1952 kymmen kilometrin päähän Olympiastadionista, tällainen kehitysnäky olisi ollut utopiaa. Helsingin asujaimiston laajentuminen kaupungin pohjoisosiin rajoitti 1970 ja 1980 luvuilla ensimmäisen kiitoradan käyttöä etelään päin ja myöhemmin sama tapahtui toisen kiitoradan käytölle 1990-luvulla Tikkurin yli. Ainoiksi lentosuunniksi jäivät pohjoinen ja länsi. Samaan aikaan havaittiin kentän kuin varkain kasvaneen Vantaan kaupungille elintärkeäksi tulolähteeksi ja kentän läheisyyden ansiosta elinkeinoelämälle korvaamattoman käteväksi ja aikaa säästäväksi työkaluksi. Kentän liian läheisestä sijainnista tiheän asutuksen keskellä ei ole puhuttu halaistua sanaa, vaikka Ruotsin kokemukset kentän siirtämisestä 40 kilometrin Tukholmasta olivat lahden takana. Kentän hallinnointivastuu siirrettiin ilmailuhallitukselta ensin liikelaitos ilmailulaitokselle vuonna 1991 ja tämän vuoden alusta Finavia Oyj:lle. Kenttää koskeva päätöksen teko on muuttunut samaan tahtiin yhä suljetummaksi. Suomessa muutettiin lainsäädäntöä niin, ettei mm. lentomelusta saa korvauksia ja ryhmäkanteen ulkopuolelle jätettiin ympäristörikokset. Nyt on ajauduttu tilanteeseen, jossa lentomelun mittaamisessa kansalainen on Finavian tietojen varassa. Mittaustuloksia voi kyllä mennä tiedustelemaan ympäristöviranomaisilta, mutta ne ovat samoja kuin Finavialla. Kun rakentamisoikeutta ilmoittavan lentomelukäyrän piirtämien tonttikartalle tehdään Finavian tietojen perusteella, voidaan perustellusti kysyä oikeusturvan perään. Asiaa ei muuta miksikään se, että muodollisesti päätöksen tekee kaupunki. Finavian mielestä ei tarvita lentoyhtiötä perittäviä yölentomaksuja, koska melumittaustulokseen lisätään yölisä. Se on sama asia kuin itse sakottaisi itseään. Finavia ilmoittaa, että melualueilla asuvien määrä on pudonnut 15 vuodessa 100000:sta 10000:een moottorimelultaan hiljaisempien koetyyppien vähenemisen ja kolmannen kiitoradan ansiosta. Perustelut ovat järkeen käypiä, mutta luvut arveluttavat, koska koneiden pitkä ja loiva laskeutumien aiheuttaa suuren häiritsevän melupinta-alan maat kohti ja koska rungon aerodynaminen melu laskeutumisessa voi olla suurempi kuin moottorimelu. Finavia propagoi ympäristölupahakemustaan vertaamalla kentän melua Espoon liikennemeluun, jolla ei ole mitään tekemistä lentomelun kanssa. Kentän toimintojen kasvaessa nykyistä tahtia ajaudutaan tilanteeseen, jossa Vantaan länsiosat muuttuvat kahdenkymmenen vuoden kuluttua asuinkelvottomiksi, jollei korjaustoimenpiteitä tehdä. Vähin mitä pitää tehdä, on kentän yölentokielto ja melumittauksen antamien ulkopuolisen puolueettoman tahon tehtäväksi. 11.5.2010 PS Nyt suunnitellaan matkustajien liikkumisen sujuvoittamiseksi kiitotie 2 lakkkauttamista. Tilalle tulisi rautatieasema, josta olisi suora junayhteys Helsingin keskustaan. 18.8.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *