Siirry pääsisältöön

203 Taloustieteestä

OPJ perään kuulutti täydellistä teoriaa. Tällainen on reaalilukujen teoria. Sen kauneimpia sovellutuksia ovat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Taloustieteen, kuten monen muunkin tieteen, ongelmana on toistettavuuden pulma, eli tehtäessä koe samoissa olosuhteissa uudestaan pitäisi saada aina sama tulos. Kokeita ei taloustieteessä juuri voi tehdä, tietokonemalleja kylläkin. Tehdyt laajamittaiset kokeet ovat päättyneet katastrofeihin. Lamojen ennakoinnissa taloustieteen arvosana ei ole hyvä, kuten on esim. avaruustieteessä, jossa teorian avulla pystytään ennakoimaan uusien avaruuskappaleiden ilmestyminen tai päättelemään niiden olemassa olo. Esimerkkinä talousteorioiden vajavaisuudesta voi käydä julkisen sektorin tuottavuus, johon hyvin usein vedotaan mm. tuponeuvotteluissa. Kun sanotaan, että viime vuonna tuottavuus nousi esim. kaksi prosenttia, se edellyttää mm, että jonain vuonna on pystytty laskemaan julkisen sektorin tuotos. Euroina se voidaan kyllä esittää laskentakaavoilla ja sijaismittareilla, mutta voidaan kysyä, mitä tekemistä näin määritetyllä tuotoksella on sen todellisuuden kanssa, jossa otetaan huomioon tuotosten ja panosten jaksotusongelmat ja se, että tiettynä vuonna laskettuun tuotokseen ovat vaikuttaneet vuosia sitten käynnistyneet ja käynnistetyt tunnetut ja tuntemattomat toimenpiteet. Nykymuotoisen BKT:n käyttö kansakunnan rikkauden mittarina on kyseenalaista, sillä se ei ota huomioon luonnon saastumista eikä luonnonvarojen käyttöä. Siitä puuttuu myös henkinen pääoman karttuma. BKT:n kehittäjä varoittikin sitä käyttämästä kansantalouksien mittaria, mutta näyttää vain siltä, että yhä enemmän sitä käytetään tässä tarkoituksessa. Itse itseään korjaavana tieteenä taloustieteen pitäisi uudista BKT-mittari.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *