OPJ perään kuulutti täydellistä teoriaa. Tällainen on reaalilukujen teoria. Sen kauneimpia sovellutuksia ovat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku.
Taloustieteen, kuten monen muunkin tieteen, ongelmana on toistettavuuden pulma, eli tehtäessä koe samoissa olosuhteissa uudestaan pitäisi saada aina sama tulos. Kokeita ei taloustieteessä juuri voi tehdä, tietokonemalleja kylläkin. Tehdyt laajamittaiset kokeet ovat päättyneet katastrofeihin.
Lamojen ennakoinnissa taloustieteen arvosana ei ole hyvä, kuten on esim. avaruustieteessä, jossa teorian avulla pystytään ennakoimaan uusien avaruuskappaleiden ilmestyminen tai päättelemään niiden olemassa olo.
Esimerkkinä talousteorioiden vajavaisuudesta voi käydä julkisen sektorin tuottavuus, johon hyvin usein vedotaan mm. tuponeuvotteluissa. Kun sanotaan, että viime vuonna tuottavuus nousi esim. kaksi prosenttia, se edellyttää mm, että jonain vuonna on pystytty laskemaan julkisen sektorin tuotos. Euroina se voidaan kyllä esittää laskentakaavoilla ja sijaismittareilla, mutta voidaan kysyä, mitä tekemistä näin määritetyllä tuotoksella on sen todellisuuden kanssa, jossa otetaan huomioon tuotosten ja panosten jaksotusongelmat ja se, että tiettynä vuonna laskettuun tuotokseen ovat vaikuttaneet vuosia sitten käynnistyneet ja käynnistetyt tunnetut ja tuntemattomat toimenpiteet.
Nykymuotoisen BKT:n käyttö kansakunnan rikkauden mittarina on kyseenalaista, sillä se ei ota huomioon luonnon saastumista eikä luonnonvarojen käyttöä. Siitä puuttuu myös henkinen pääoman karttuma. BKT:n kehittäjä varoittikin sitä käyttämästä kansantalouksien mittaria, mutta näyttää vain siltä, että yhä enemmän sitä käytetään tässä tarkoituksessa. Itse itseään korjaavana tieteenä taloustieteen pitäisi uudista BKT-mittari.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti