Nenonen on saanut kyytiä viimepäivien mediassa. Vakavassa asiassa on myös tragikoomisia piirteitä. Nenonen ikään kuin nyt vastaa tajuaa, että hän ei ole kylliksi tiedottanut eikä tajunnut muutosta vastustavien raivoa. Hän on sentään ollut HUSsin johtaja jo lähes kaksi vuotta. Nytkö hän vasta huomaa, mihin hän on tullut?
Herää kysymys, ovatko Nenonen ja kumppanit vain näennäisesti tiedottaneet eli kutsuneet tai kutsuttaneet porukoita koolle kuulemaan yleisinformaatiota uudistuksesta ja epämääräisiä aikatauluja.
HUSsin kaltaisen organisaation kehittäminen on pitkä ja itse itseään korjaava prosessi, jossa johto ja kehittäjät eivät tarkalleen tiedä, mitä tuleman pitää. Mutta jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kysymyksessä. Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on kommunikoida laidasta laitaan.
Tämä on haastava työmuoto, koska siinä johto ja kehittäjät eivät voi fuskata. He jäävät siitä kiinni. Näin on käynyt HUSsin johdolle. Tiedotustilaisuuksissa johdon onkin parempi paljastaa kehittämisongelmat ja epävarmatkin kehityssuunnat, kuin yksityiskohtaisesti osoittaa väärä suunta. Kannattaa huomata, että fiksulla tavalla epätäydellinen on täydellistä mielenkiintoisempaa, mutta sekasorto lamannutta ja aiheuttaa joukkopaon.
Hussin kaltaisessa isossa organisaatioissa kertojia tarvitaan enempi. Jo tästä syytä kehittämisessä pitää olla suuri määrä käytännön ihmisiä edistämässä monen suuntaista kommunikointia, puhumattakaan siitä, että he antavat työlle arvokkaat potilas- ja käyttäjänäkökulmat. Potilaidenkin pitäisi olla mukana kehittämisessä.
On vain ajattelemattomuutta ja ja viitseliäisyyden puutetta, kun kehittämishankkeisiin ei oteta riittävästi käytännön tason henkilöitä mukaan ja eikä siitä käydä ytimiin menevää keskustelua kaikilla organisaatiotasoilla. Tässä totta kai johto joutuu panemaan persoonansa ja arvovaltansa peliin, mutta sitä vartenhan heidät palkattu.
Vielä voidaan kysyä, ymmärsikö Nenosta HUSsin johtajaksi suositellut konsultti ja Nenonen itse, kuinka monipolvinen ja traditiosidonnainen HUS on.
3.10.2008
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti