Kansa on heittänyt noppansa - ei siis antanut sanaansa - juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa. Vaalien arpajaisluonne johtuu siitä, että puolueiden mainoslauseet eivät sisällöltään poikkea toistaan, ainoastaan retoriikaltaan.
Vaaleista puuttuivat ja puuttuvat suuret teemat (terveydenhoidon kokonaisvaltainen yksityistäminen, energialaitosten hankkiminen valtiolle, jne), joiden puolesta tai vastaan on "pakko" äänestää. Suurelle osaa äänestäjiä sattuma tai vaalikopissa mieleen tuleva oikku ratkaisikin, mille puolueelle ääni meni. Ei tällaista ailahtelua voida millään mielipidemittauksilla ennustaa. Ainut mikä on ennustettavissa, on vaalimatematiikan armottomuus ja sen lähes pöyristyttävät tulokset: lähes 8000 äänellä ei päässyt senaattoriksi ja noin 20000 äänellä kokoomus sai viisi paikkaa enemmän kuin demarit.
Suuret teemat syntyvät vain, jos edellinen hallitus on vienyt läpi merkittäviä yleiskunnallisia hankkeita. Tällaiset uudistukset heräävät lähes aina puolessa kansaa intohimoista vastustamista. Vääryydet onkin korjattava seuraavissa vaaleissa. Ainoan poikkeuksen suurissa teemoissa teki vihreät perustoimeentulopalkallaan, minkä hintana niiden on todennäköisesti jääminen oppositioon. Tämä taas sen takia, että hallituksen muodostajalla on varaa valita vihreiden tilalle muu puolue, kristillisdemokraatit. Puolueita riittää.
Onkin päivänselvää, että puoluekenttä sirpaloitumisineen kaipaa vielä suurempaa remonttia kuin kuntakenttä, mutta tekijät puutuvat, koska nykyiset puolueorganisaatiot, -johtajat ja -työntekijät menettäisivät asemansa ja rahoitus menisi uusjakoon.
Suomen kansan onkin turha odottaa puoluekentän tiivistymistä 2-3 toistaan selvästi ohjelmillaan erottuviksi puolueiksi ja tätä kautta kunnon vaaleja, vaan sen on tyytyminen joka neljäs vuosi arpomaan vaalikopissa edustajansa parlamenttiin. Koska kansaedustajat ovat kokonaisia (ei murto-osia) ihmisiä, mikään matemaattinen malli ei voi jakaa oikeudenmukaisesti edustajia lukuisten puolueiden kesken. Samalla äänestysprosentti tulee laskeman jatkuvasti, koska tulos on osin sattumanvarainen, äänestäjillä, eikä kellään muullakaan, ole käsitystä, mitä edellinen hallitus on saanut aikaan ja mitä eroa eri puolueiden vaalilupauksilla on.
Jakovara on humpuukia personal.inet.fi/koti/pekka.huttunen
21.3.2007
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti