YK:n tuoreen raportin mukaan Suomi pärjäsi kurjasti eri maiden verkkohallinnon paremmuuden vertailussa.
Syynä tähän on ict-toimintojen parikymmentä vuotta sitten tapahtunut hajauttaminen alas hallintoon. Seurauksena on, että kukin viranomainen kehittää verkkopalvelujaan omista lähtökohdistaan sektorihallintonsa päälle ja jatkeeksi sen sijaan, että kansalaisen tai yhteisön tarpeet olisi otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Ongelma on kyllä tiedostettu, mutta siihen ei ole suhtauduttu riittävän vakavati. Tilannetta on pyritty korjaamaan hallitusohjelman strategisilla it-hankkeita, mutta tulokset eivät ole kehuttavia.
Jotta verkkohallinnosta saadaan kansalaisten todellinen palvelujärjestelmä, joka kohottaa hallinnon palvelutasoa ja tuottavuutta, verkkohanke tarvitsee kokopäivätoimisen toimivaltaisen johdon ja avukseen keskitettyä it-osaamista. Jos näin ei käy, entinen meno jatkuu.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti