YK:n tuoreen raportin mukaan Suomi pärjäsi kurjasti eri maiden verkkohallinnon paremmuuden vertailussa.
Syynä tähän on ict-toimintojen parikymmentä vuotta sitten tapahtunut hajauttaminen alas hallintoon. Seurauksena on, että kukin viranomainen kehittää verkkopalvelujaan omista lähtökohdistaan sektorihallintonsa päälle ja jatkeeksi sen sijaan, että kansalaisen tai yhteisön tarpeet olisi otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Ongelma on kyllä tiedostettu, mutta siihen ei ole suhtauduttu riittävän vakavati. Tilannetta on pyritty korjaamaan hallitusohjelman strategisilla it-hankkeita, mutta tulokset eivät ole kehuttavia.
Jotta verkkohallinnosta saadaan kansalaisten todellinen palvelujärjestelmä, joka kohottaa hallinnon palvelutasoa ja tuottavuutta, verkkohanke tarvitsee kokopäivätoimisen toimivaltaisen johdon ja avukseen keskitettyä it-osaamista. Jos näin ei käy, entinen meno jatkuu.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti