Julkishallinnon tuottavuuden kohottamisvimmaa on monelta taholta haukuttu ja pidetty epäviisaana. Kritiikissä täytyy kuitenkin muistaa muutama rationalisointihistorian tosiasia: VR:llä ja MH:lla oli vielä 70-luvulla yli molemmilla 30 000 työntekijää ja TVH:lla yli 20 000, jne.
Vaikka hyvin tiedetään tuottavuuden olevan toissijainen ja vaikuttavuuden ensisijainen julkishallinnon tavoite, tuottavuusmandra on jäänyt päälle päättäjille ja kehittäjille. Julkisessa mielipiteessä ja mediassa tuottavuudesta on tullut melkein kirosana.
Tilanteen konkretisoimiseksi tuottavuutta ja vaikuttavuutta kannattaa tarkastella yksittäisen viraston tai laitoksen kannalta - vaikkapa koulun.
Ensiksi koulu toimii tiettyjen ja annettujen reunaehtojen rajoissa ja varassa. Reunaehtoja ovat mm. oppilas- ja opettajarakenne, tilat, välineet, keskushallinnon ja opetushallituksen ohjeet, asetukset ja lait. Näiden merkitys opetuksen vaikuttavuuteen - yhteiskunnalliseen tulokseen - saattaa olla huomattavasti suurempi kuin koulun omalla toiminnalla.
Toiseksi koulun (sen itsensä vaikutettavissa oleviin) tuottavuusluvuilla ei ole suurta käyttöarvoa koulun johtamisessa, koska opetustoiminta maksaa suurinpiirtein paljon kuin reunaehdot määräävät.
Kolmanneksi koulu on liian pieni yksikkö selvittämään opetuksena vaikuttavuutta itse.
Se, miksi tuottavuudesta puhutaan kovaan ääneen johtuukin hyvin pitkälle siitä, että tuottavuus on käyttökelpoinen toimeenpanoyksiköissä (osassa), ja toimeenpanoyksiöiden vaikuttavuutta ei voida eikä ole järkevää selvittää, puhumattakaan mitata, niiden pienuudesta johtuen.
Jotta vaikuttavuudesta saataisiin vakavasti otettava julkishallinnon tuloksellisuusmittari, organisaatioiden ylimmän johdon tulisi selkeästi tiedostaa vaikuttavuuden kuuluvan heidän vastuulleen. Tämä edellyttää tutkimuksen ja evaluoinnin nykyistä huomattavasti laajempaa käyttöä vaikutusten selvittämisessä. Työ on erittäin vaikea, koska tänään tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät vasta vuosien päästä ja väliin tulevia satunnaismuuttujia saattaa olla niin paljon, että on lähes mahdotonta erottaa tiettyjen toimenpiteiden vaikutus muista tekijöistä.
Tutkimuksen nykyistä huomattavasti laajempi käyttö vaikutuksien selvittämisessä olisi tulosohjauksen todellinen toinen aalto. Jos näin ei tapahdu julkishallinnon tehostamiskeskustelu jatkuu resurssien leikkauksissa ja toimintojen supistuksissa.
7.11.2013
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti