Finavia Oyj pilaa Juhannuksen Länsi-Vantaalla lennättämällä koneita lupaehtojen vastaisesti lentoyhtiöiden kustannusten alentamiseksi. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, kun kone lentää 200 metrin korkeudessa 85 desibelitason äänellä suoraa sellaisen talon yläpuolella, jossa vietetään pihajuhlia ja jonka äänieristeet on tehty 1970 normien mukaan. Muista sivistysmaista poiketen Finavia Oyj ei korvaa lisä-äänieristeiden asentamista.
Lentomelu poikkeaa liikennemelusta siinä, että se on moni taajuista ja kahden minuutin välein kiihtyvästi toistuvaa ja se tulee ylhäältä, jolloin maaesteet eivät sitä vaimenna. Normaali liikennemelu on lähinnä jatkuvaa huminaa, joka ei aiheuta verenpaineen nousuja ja unettomuutta eikä ennen aikaisia kuolemia, kuten lentomelu. Finavia Oyj ei kerro näistä vaaroista viimeisimmässä ympäristölupahakemuksessaan mitään, vaan luottaa 80 vuotiaan insinöörin muistelmiin ympäristöluvan laadinnassa, jonka perusteella ympäristölupaviranomaiset tekevät lupapäätöksensä.
Tällä hetkellä noin kahden minuutin ajan on hiljaista, mutta sitten alkaa kuulua vähitellen voimistuvaa ujellusta, joka päättyy 85 desibelin meluun. Tätä toistuu nyt 24 tuntia vuorokaudessa. Nykyiset lupaehdot eivät salli tällaista mölyä.
Finavia Oyj:n lentomelun mittaus pitää saada julkiseen kontrolliin ja valehtelua hipova tiedottamien loppumaan. Mitä sanoo Finavia Oyj:n tiedottaja. Ei mitään 12 vuoteen. Ympäristöjohtaja on uhri, jonka tehtävän on epätoivoisesti puolustella kentän etäisyyttä 10 kilometrin päästä Stadionin tornista.
22.6.2010
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti