Johtajien pätevyyden arviointiin vaikuttaa keskeisesti kenen tai minkä tahon näkökulmasta asioita tarkastellaan, kuten myös Junkkaala antaa ymmärtää ottaessaan esille kvartaalitalouden kivikovat vaatimukset. Kysyttäessä henkilöstöltä naisjohtaja voittaa useimmiten miesjohtajan.
Käytännön kokemusten perusteella sukupuoli ei selitä mies- ja naisjohtajien välistä hyvyyttä tai huonoutta. Onkin syytä epäillä, että mielikuva naisjohtajien paremmuudesta on syystä tai toisesta tuotu julkisuuteen pelkästä innostuksesta löytää paremmuuseroja naisten ja miesten välillä ja että on naisten miehittämiä johtamistehtäviä, jossa tarvitaan empatiaa ja joustavuutta. Prosentuaalisesti huonoja ja hyviä johtajia on kummassakin ryhmässä yhtä paljon.
Tunnettuhan on, että johtajan pätevyyteen vaikuttavat ratkaisevasti aiheen opiskelu, sitoutuminen, kokemuksen kautta tapahtuva harjoittelu ja oma persoona, jota ei voida juuri muuttaa.
18.5.2013
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti