Helsingin Sanomien 9.10.2010 mukaan metsähallituksesta tehtäisiin konserni, joka käsittää metsätaloutta hoitavan osakeyhtiön tai erityisyhtiön sekä luontopalveluja ja viranomaistehtäviä hoitavan budjettiviraston. Konsernilla olisi strateginen johtokeskus, joka vastaisi maiden ja vesien hallinnasta. Lehden mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava pitää hyvänä sitä, että maaomaisuuden hallintaa ei päästetä yhtiölle.
Ministeriöiden yhteisistä yksiköistä ei ole hyviä kokemuksia. 1980-luvun lopulle asti sisäministeriöllä ja oikeusministeriöllä oli yhteinen tietojärjestelmäyksikkö Hämeenlinnassa. Yhteistyö ei toiminut, ja nyt kummallakin on omat yksikkönsä näitä tehtäviä hoitamassa. Vanhasen hallitusohjelman politiikkaohjelmat eivät myöskään ole onnistuneet löytämään ministeriöiden rajoja ylittävää yhteistä säveltä. Oman reviirin puolustaminen ohittaa yhteistyön vaatimukset. Myös VTV on todennut raportissaan ohjelmien epäonnistuneen.
Strateginen johtokeskus on jo sinänsä monimutkainen ja vaikea johtaa puhumattakaan, kun se on kahden ministeriön yhteinen. Toivon mukaan se onnistuu työssään, sillä muutoin voidaan vaatia ympäristöministeriöin yhdistämistä maa- ja metsätalousministeriöön, mikä olisi turmiollista muiden muassa esteellisyyden hämärtymisen ja hyvän hallinnon periaatteiden vaarantumisen takia.
Puheenjohtaja Sulkava on kovin luottavainen strategisen johtokeskuksen kykyyn pitää maat ja vedet hallinnassaan. Tässä on oleellista, minkä yksikön taseisiin maat ja vedet kirjataan.
9.10.2010
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti