Likiarvoja voidaan käyttää tieteessä, mutta jos niitä käytetään, pitää yleensä tuntea tarkat arvot tai virhemarginaali kuten gallupeissa.
Talouspäättäjät ja -tutkijat käyttävät taloustieteen sovelluksia ennen kaikkea tulevaisuuden ennustamiseen. Tällainen taloustiede muodostuu kuitenkin lähinnä laskentakaavoista ja -säännöistä, joiden paikkansa pitävyyttä ei voida toistoille testata. Taloushistoria on erikseen, koska se tutkii menneisyyttä.
Taloustieteen yhdeksi suureksi erillisongelmaksi edelleenkin jää julkisen sektorin tuottavuuden märittäminen siten, että se voidaan konkreettisesti ja luotettavasti laskea. Tähän riittäisi likiarvokin, jos virhemarginaali tunnetaan.
9.1.2008
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti