158. Arvojen ja teknologian symbioosi
Kristinuskon arvomaailma ja tekniikan kehitys ovat epäsymmetrinen, mutta luonnottoman väkivahva parivaljakko, joka on muuttanut, hyvässä ja pahassa, maailmaa astroidikatasrofien jälkeen.
Tunnettua on, että Idän keksinnöllisyys pysähtyi suurten uskontojen, kuten buddhalaisuuden, islamin ja kungfutselaisuuden, pyhiin kirjoituksiin ja niiden päähän pänttäämiseen. Sen sijaan satoihin eri haarakkeisin jakautuvan ja edelleen muovautuvan kristinuskon oli sallittava, ja jopa siunattava, (sota)tekniikan uusimpien innovaatioiden käyttö.
Vaikka kristinuskon ja tekniikan historiat ovat myös verisiä, ne ovat kuitenkin aina muodostaneet kulloisten valtiovaltojen kanssa enemmän tai vähemmän epäpyhiä kolminaisuuksia, jotka ovat ennenäkemättömällä tavalla, rymistellen sinne tänne, aikaan saaneet muutoksia, joista osa on ollut jopa kehitystä. Niiden rinnalla, aikalaistemme silmien edessä tapahtuva, globalisaatio on pikku juttu. Sehän alkoi jo silloin, kun tekniikka mahdollisti ihmisten mutkattoman liikkumisen niin pitkälle, että paikalliset kirkon tornit katosivat horisonttiin. Matka jatkuu.
Nyt ajankohtaiseksi pulpahtaneessa Suomen sosiaaliturvan uudistusvaatimusten takana näkyy vahvasti alttarin ja suunnittelupöydän jalan jäljet. Kristillinen arvot sanovat meille, että rikkaiden on autettava vähävaraisia ja ahneus on kuolemansynti. Tekniikka vastaa tähän, että itsehän grillille menitte, kun aloitte, tavalliset ihmiset, ostaa minun kehittymisen ansiosta lisääntyneellä varallisuudella pörssiosakkeita ja vaatia niille arvonnousuja ja tuottoja sekä irtisanomisia.
Sosiaalituvan uudistamisessa onkin jäänyt vähemmälle huomiolle se, että ennen nykyisenkaltaista globalisaatiota ja tietotekniikan kehitystä yrityksillä, ja ennen kaikkea julkisella sektorilla, oli sekä varaa että pakko pitää palkkalistoilla pysyvästi runsaasti työvoimaa. Nyt nämä elinturvareservit ovat loppuun käytetyt ja niiden sijalle ovat tulleet paljon puhutut ihmisiä kurjistavat työttömyys ja pätkätyö sekä syrjäytyminen.
2.4.2013
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti