Siirry pääsisältöön

158. Arvojen ja teknologian symbioosi

158. Arvojen ja teknologian symbioosi Kristinuskon arvomaailma ja tekniikan kehitys ovat epäsymmetrinen, mutta luonnottoman väkivahva parivaljakko, joka on muuttanut, hyvässä ja pahassa, maailmaa astroidikatasrofien jälkeen. Tunnettua on, että Idän keksinnöllisyys pysähtyi suurten uskontojen, kuten buddhalaisuuden, islamin ja kungfutselaisuuden, pyhiin kirjoituksiin ja niiden päähän pänttäämiseen. Sen sijaan satoihin eri haarakkeisin jakautuvan ja edelleen muovautuvan kristinuskon oli sallittava, ja jopa siunattava, (sota)tekniikan uusimpien innovaatioiden käyttö. Vaikka kristinuskon ja tekniikan historiat ovat myös verisiä, ne ovat kuitenkin aina muodostaneet kulloisten valtiovaltojen kanssa enemmän tai vähemmän epäpyhiä kolminaisuuksia, jotka ovat ennenäkemättömällä tavalla, rymistellen sinne tänne, aikaan saaneet muutoksia, joista osa on ollut jopa kehitystä. Niiden rinnalla, aikalaistemme silmien edessä tapahtuva, globalisaatio on pikku juttu. Sehän alkoi jo silloin, kun tekniikka mahdollisti ihmisten mutkattoman liikkumisen niin pitkälle, että paikalliset kirkon tornit katosivat horisonttiin. Matka jatkuu. Nyt ajankohtaiseksi pulpahtaneessa Suomen sosiaaliturvan uudistusvaatimusten takana näkyy vahvasti alttarin ja suunnittelupöydän jalan jäljet. Kristillinen arvot sanovat meille, että rikkaiden on autettava vähävaraisia ja ahneus on kuolemansynti. Tekniikka vastaa tähän, että itsehän grillille menitte, kun aloitte, tavalliset ihmiset, ostaa minun kehittymisen ansiosta lisääntyneellä varallisuudella pörssiosakkeita ja vaatia niille arvonnousuja ja tuottoja sekä irtisanomisia. Sosiaalituvan uudistamisessa onkin jäänyt vähemmälle huomiolle se, että ennen nykyisenkaltaista globalisaatiota ja tietotekniikan kehitystä yrityksillä, ja ennen kaikkea julkisella sektorilla, oli sekä varaa että pakko pitää palkkalistoilla pysyvästi runsaasti työvoimaa. Nyt nämä elinturvareservit ovat loppuun käytetyt ja niiden sijalle ovat tulleet paljon puhutut ihmisiä kurjistavat työttömyys ja pätkätyö sekä syrjäytyminen. 2.4.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *