Väite, että valtion panostus teknologian ja osaamisen kehittämiseen olisi ratkaisu työpaikkojen siirtymisen estämiseen halvan työnmaihin, on ylimalkaisuutensa takia vain käyttökelvoton hokema. Tämä siksi, ettei osaaminen sinänsä ratkaise Suomen työttömyyttä, jollei osaamista ja sen kehittämistä räätälöidä Suomen arkitodellisuuteen.
Tämä tarkoittaa, että osaamisessa pitää ottaa huomioon maan elinkeinorakenne, alueelliset elinkeinopoliittiset erot ja mahdollisuudet luonnon varojen hyödyntämisineen ja se, mistä syntyy bkt:n se osuus, joka pitää yllä maan elinvoimaisuutta ja joka voidaan pitää suomalaisen omistuksen ja työvoiman käsissä.
Niinpä sellaisen hight-tech-osaamiseen ei kannata yksinomaan panostaa, jonka tuotteet vähitellen muuttuvat globaaleiksi massatuotteiksi, kuten Perloksen tuotteille on käynyt. Ongelmana on vain se, mistä tunnistaa nämä osaamisen alueet ja kuinka nopeasti tuotteet muuttuvat massatuotteiksi.
Tämä ongelmaa voidaan välttää panostamalla pitkälle erikoistuneisiin vientiä tavoitteleviin ptk-yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin, sillä tällaisilla yrityksillä ei ole intressejä siirtää tuotantoaan halvan työvoiman maihin, koska markkinat ovat kapeat ja pirstaleiset. Toinen osaamisen panostamiskohde on palveluyritykset, koska näiden tuotannon koordinonti pitää olla kotimaassa.
Massatyöpaikkojen siirtymiselle halvantyön maihin, jossa työvoiman hinta on noin kymmenes osa suomalaisesta hinnasta, ei voida mitään, niin kauan kun työvoimakustannusten ero on näin huima. Ja ero pysyy huimana vielä pitkään.
Taas kerran nouseekin esiin pkt-yritysten korvaamaton suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille. Tämä pitäisi noteerata jo peruskoulussa antamalla oppilaille yrittäjätietoa ja valamalla yrittäjämieltä. Yliopistojen huippuyksiköitä ei pitäisi määritellä pelkästään sen mukan, miten ne tukevat Suomen pääteollisuusalojen kehitystä, kuten julkisuudessa on vaadittu, vaan koko 21 korkeakoulua käsittävä yliopistojärjestelmä on suunnattava nykyistä enemmän palvelemaan yrittäjyyttä.
22.1.2007
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti