Taloussanomien 2011/4 mukaan Helsingin kaupungin johtajan Jussi Pajusen ja Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtajan Jere Lahden mielestä Helsingin ja Vantaan energialaitosten yhdistäminen toisi paljon hyötyjä yhteisen alueen ja saman toimintatavan vuoksi. Yhteisellä toiminta-alueella tässä yhteydessä ei ole merkitystä, koska kukin kuluttaja voi ostaa sähkönsä, mistä haluaa ja sähkön ja kaukolämmön jakelu on sidoksissa kummankin kaupungin omiin energian siirtoverkkoihin, joissa ei ole juuri päällekkäisyyksiä.
Tällaiseen fuusioon eivät muutoinkaan päde normaalit synergiaetujen ja suuruuden ekonomian säännöt, sillä sähkö on hyvin erikoinen tuote ja sen markkinat yhtä erikoisia. Sähköä tarvitsee jokainen ja se on samanlaista kaikille. Siinä kilpaillaan vain hinnoilla, mistä vain kolmasosaa kuluttaja voi kuitenkin kilpailutta markkinoilla, joilla on taas omat lakinsa. Sähköyhtiö voi olla pörssissä samanaikaisesti sen ostaja ja myyjä. Pörssissä liikkuvat sähköerät on kääritty mitä erilaisimmiksi finanssituotteiksi. Sähköä ei voida varastoida. Sen kysyntä on niin kausiluonteista ja hinta joskus niin korkea, että jopa eräät tehtaat lopettavat talvikuukausiksi ydinbisneksensä ja alkavat tuottaa sähköä. Sähkötukkumarkkinoilla ei paljousalennuksia juuri saa. Rakennettavien ydinvoimaloiden sähkö tullaan todennäköisesti myymään tasaisen kysynnän etelän maille, jolloin sen hinta Suomessa tulee tämän ja ympäristövaatimuksien takia nousemaan roimasti.
Tällaisessa epävakaassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä Vantaan pitää säilyttää energiatuotantonsa ja -tulonsa omissa käsissään. Oma yhtiö luo vakautta ja on taloudellisesti merkittävä osa kuntataloutta nyt ja tulevaisuudessa.
Helsingin on itse vastattava päätöksestään, että vuoteen 2020 mennessä sen energiasta 20 prosenttia on uusiutuvaa ja siitä, millä se täyttää 300 miljoonan euron budjettivajeensa, joka on seurausta sen sähkölaitoksen yhtiöittämisestä.
Pajusen ja Lahden puheet synergiaeduista ovat epämääräisiä ja toteutuessaan mitättömiä verrattuna siihen, että Vantaa pitää omissa käsissään energiayhtiönsä. Tätä puoltaa myös se, että Vantaalle voi tuoda monista suunnista kätevästi puuta ja muuta uusiutuvaa perusenergiaa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi omassa laitoksessa.
7.2.2011
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti