Siirry pääsisältöön

267 Vantaalla säilytettävä oma Energiayhtiö

Taloussanomien 2011/4 mukaan Helsingin kaupungin johtajan Jussi Pajusen ja Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtajan Jere Lahden mielestä Helsingin ja Vantaan energialaitosten yhdistäminen toisi paljon hyötyjä yhteisen alueen ja saman toimintatavan vuoksi. Yhteisellä toiminta-alueella tässä yhteydessä ei ole merkitystä, koska kukin kuluttaja voi ostaa sähkönsä, mistä haluaa ja sähkön ja kaukolämmön jakelu on sidoksissa kummankin kaupungin omiin energian siirtoverkkoihin, joissa ei ole juuri päällekkäisyyksiä. Tällaiseen fuusioon eivät muutoinkaan päde normaalit synergiaetujen ja suuruuden ekonomian säännöt, sillä sähkö on hyvin erikoinen tuote ja sen markkinat yhtä erikoisia. Sähköä tarvitsee jokainen ja se on samanlaista kaikille. Siinä kilpaillaan vain hinnoilla, mistä vain kolmasosaa kuluttaja voi kuitenkin kilpailutta markkinoilla, joilla on taas omat lakinsa. Sähköyhtiö voi olla pörssissä samanaikaisesti sen ostaja ja myyjä. Pörssissä liikkuvat sähköerät on kääritty mitä erilaisimmiksi finanssituotteiksi. Sähköä ei voida varastoida. Sen kysyntä on niin kausiluonteista ja hinta joskus niin korkea, että jopa eräät tehtaat lopettavat talvikuukausiksi ydinbisneksensä ja alkavat tuottaa sähköä. Sähkötukkumarkkinoilla ei paljousalennuksia juuri saa. Rakennettavien ydinvoimaloiden sähkö tullaan todennäköisesti myymään tasaisen kysynnän etelän maille, jolloin sen hinta Suomessa tulee tämän ja ympäristövaatimuksien takia nousemaan roimasti. Tällaisessa epävakaassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä Vantaan pitää säilyttää energiatuotantonsa ja -tulonsa omissa käsissään. Oma yhtiö luo vakautta ja on taloudellisesti merkittävä osa kuntataloutta nyt ja tulevaisuudessa. Helsingin on itse vastattava päätöksestään, että vuoteen 2020 mennessä sen energiasta 20 prosenttia on uusiutuvaa ja siitä, millä se täyttää 300 miljoonan euron budjettivajeensa, joka on seurausta sen sähkölaitoksen yhtiöittämisestä. Pajusen ja Lahden puheet synergiaeduista ovat epämääräisiä ja toteutuessaan mitättömiä verrattuna siihen, että Vantaa pitää omissa käsissään energiayhtiönsä. Tätä puoltaa myös se, että Vantaalle voi tuoda monista suunnista kätevästi puuta ja muuta uusiutuvaa perusenergiaa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi omassa laitoksessa. 7.2.2011

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *