Siirry pääsisältöön

165. ICT

Jos kunnat olisivat ainutlaatuisia asiakkailtaan ja palvelujen tuotantotavoiltaan ja - konsepteiltaan, olisi jotenkin ymmärrettävää, että niiden ict-ratkaisut myötäilisivät tätä moninaisuutta. Mutta kun kunnat eivät sitä ole. Onkin käsittämätöntä, ettei kuntia saada riittävästi kuriin ict-yhtenäistämisessä. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska ict-yhtenäisyys ei syö kuntien itsemääräämisoikeutta, josta on jo vähitellen tullut tabu, joka ei palvele ketään ja syö itse itseään. Yhteiset ict-standardit valtio- ja kuntasektorin välillä ovat välttämättömiä, mutta niiden ylläpitoon ja kehittämiseen liittyy myös hallintotekninen ongelma: mikä taho ne laatii ja missä määräyksissä ne julkaistaan. Standardien takana täytyy olla laaja alan seurantaa ja luja kehitystyö. Neuvottukunta on tähän liian löysä ja toimivallaton ja laki ja asetustaso standardeissa on liian jäykkä. Valtion on nyt, äärimmäisyyksiin menneen ict-toimintojen hajautusten jälkeen, kokoamassa ict-lankojaan konserniohjauksen sateenvarjon alle. Kun hallitus keväällä vaihtuu, seuraa koko halinnossa suunnantarkistusmahdollisuus uusine ministereineen ja valtiosihteereineen. Onkin muutoksen aika. Julkisen sektorin ict:sta, vuosi kymmenten odotusten jälkeen, on juuri tulossa tuottavuushyötyjä, jotka vapauttavat työvoimaa avaimelle sektorille. Tämän mahdollisuuden täysmittainen hyödyntäminen edellyttää samankaltaista ratkaisua kuin valtioyhtiöissä: strateginen ohjaus on keskitettävä samaan ministeriöön. Eli julkisen sektorin strategiset it-asiat vaativat oman strategiayksikkönsä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *