Kun hallitus miettii kestävyysvajeen täyttämistä, sen kannattaa olla realisti.
Vajeen kuromisessa ei pidä luottaa tippakaan valtion tuottavuusohjelman eikä kuntasektorin remontin säästöihin. Ne ovat aivan liian hitaita ja monen mutkan takana olevia toimenpiteitä. Bengt Homlströmin esitys tehojen ottamisen johtamisen kehittämisellä on oikea, mutta lähes utopistinen tässä yhteydessä.
Jos vuonna 2005 käynnistetty kuntauudistus olisi toteutettu jämäkästi, Suomessa ei olisi nyt noin 200:aa yhteen sopimatonta kuunnaalista tietojärjestelmää ja tapaa kilpailuttaa, ulkoistaa ja yhtiöittää eikä kaiken näköistä sälää, joka pilkkoo, jakaa, rajaa, eriarvoistaa ja byrokratisoi maata.. Jopa tiedon luotettavuus kärsii noin 340 kunnan antaessa kukin omalla tavallaan ja tahdissaan tiedot tilastokeskukseen. Sama sälä koskee keskeisiä ministeriöitä. Sekaannus ja kustannusvuodot jatkuvat. Puolustusvoimain saneerauksella olisi voitu säästää, jos se olisi aloitettu viisi vuotta sitten, ei tähän hätään. Tuottavuussäästöt ovat kuitenkin sikäli merkittäviä, että kerran säästetty toistuu joka vuosi.
Hallituksen ainoaksi nopeiksi keinoksi jäävät veroratkaisut ja tulonsiirtojen leikkaukset kunnille, kotitalouksille ja yritystoiminnalle. Näissä poliittinen liikkumatila on kuitenkin marginaalinen vajeeseen verrattuna.
Siispä vajeen täyttäminen ainoaksi keinoksi jää sen kurominen umpeen BKT:n kasvuna avulla. Se on kuitenkin arpapeliä, kun eletään globaaleilla markkinoilla, mihin hallituksella ei ole juuri nokan koputtamista. Hallitus ei voi muuta kuin odottaa, sillä politiikan logiikka sanoo, että ennen vaaleja ei puhuta tuhmia äänestäjille. Peukut vain pystyyn viiden prosentin BKT:n kasvun puolesta!
17.12.2010
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti