Kun hallitus miettii kestävyysvajeen täyttämistä, sen kannattaa olla realisti.
Vajeen kuromisessa ei pidä luottaa tippakaan valtion tuottavuusohjelman eikä kuntasektorin remontin säästöihin. Ne ovat aivan liian hitaita ja monen mutkan takana olevia toimenpiteitä. Bengt Homlströmin esitys tehojen ottamisen johtamisen kehittämisellä on oikea, mutta lähes utopistinen tässä yhteydessä.
Jos vuonna 2005 käynnistetty kuntauudistus olisi toteutettu jämäkästi, Suomessa ei olisi nyt noin 200:aa yhteen sopimatonta kuunnaalista tietojärjestelmää ja tapaa kilpailuttaa, ulkoistaa ja yhtiöittää eikä kaiken näköistä sälää, joka pilkkoo, jakaa, rajaa, eriarvoistaa ja byrokratisoi maata.. Jopa tiedon luotettavuus kärsii noin 340 kunnan antaessa kukin omalla tavallaan ja tahdissaan tiedot tilastokeskukseen. Sama sälä koskee keskeisiä ministeriöitä. Sekaannus ja kustannusvuodot jatkuvat. Puolustusvoimain saneerauksella olisi voitu säästää, jos se olisi aloitettu viisi vuotta sitten, ei tähän hätään. Tuottavuussäästöt ovat kuitenkin sikäli merkittäviä, että kerran säästetty toistuu joka vuosi.
Hallituksen ainoaksi nopeiksi keinoksi jäävät veroratkaisut ja tulonsiirtojen leikkaukset kunnille, kotitalouksille ja yritystoiminnalle. Näissä poliittinen liikkumatila on kuitenkin marginaalinen vajeeseen verrattuna.
Siispä vajeen täyttäminen ainoaksi keinoksi jää sen kurominen umpeen BKT:n kasvuna avulla. Se on kuitenkin arpapeliä, kun eletään globaaleilla markkinoilla, mihin hallituksella ei ole juuri nokan koputtamista. Hallitus ei voi muuta kuin odottaa, sillä politiikan logiikka sanoo, että ennen vaaleja ei puhuta tuhmia äänestäjille. Peukut vain pystyyn viiden prosentin BKT:n kasvun puolesta!
17.12.2010
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti