Siirry pääsisältöön

264Hallitukselle puhtaat paperit

Kun hallitus miettii kestävyysvajeen täyttämistä, sen kannattaa olla realisti. Vajeen kuromisessa ei pidä luottaa tippakaan valtion tuottavuusohjelman eikä kuntasektorin remontin säästöihin. Ne ovat aivan liian hitaita ja monen mutkan takana olevia toimenpiteitä. Bengt Homlströmin esitys tehojen ottamisen johtamisen kehittämisellä on oikea, mutta lähes utopistinen tässä yhteydessä. Jos vuonna 2005 käynnistetty kuntauudistus olisi toteutettu jämäkästi, Suomessa ei olisi nyt noin 200:aa yhteen sopimatonta kuunnaalista tietojärjestelmää ja tapaa kilpailuttaa, ulkoistaa ja yhtiöittää eikä kaiken näköistä sälää, joka pilkkoo, jakaa, rajaa, eriarvoistaa ja byrokratisoi maata.. Jopa tiedon luotettavuus kärsii noin 340 kunnan antaessa kukin omalla tavallaan ja tahdissaan tiedot tilastokeskukseen. Sama sälä koskee keskeisiä ministeriöitä. Sekaannus ja kustannusvuodot jatkuvat. Puolustusvoimain saneerauksella olisi voitu säästää, jos se olisi aloitettu viisi vuotta sitten, ei tähän hätään. Tuottavuussäästöt ovat kuitenkin sikäli merkittäviä, että kerran säästetty toistuu joka vuosi. Hallituksen ainoaksi nopeiksi keinoksi jäävät veroratkaisut ja tulonsiirtojen leikkaukset kunnille, kotitalouksille ja yritystoiminnalle. Näissä poliittinen liikkumatila on kuitenkin marginaalinen vajeeseen verrattuna. Siispä vajeen täyttäminen ainoaksi keinoksi jää sen kurominen umpeen BKT:n kasvuna avulla. Se on kuitenkin arpapeliä, kun eletään globaaleilla markkinoilla, mihin hallituksella ei ole juuri nokan koputtamista. Hallitus ei voi muuta kuin odottaa, sillä politiikan logiikka sanoo, että ennen vaaleja ei puhuta tuhmia äänestäjille. Peukut vain pystyyn viiden prosentin BKT:n kasvun puolesta! 17.12.2010

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *