Siirry pääsisältöön

188 Helsinki - Vantaan lentokentälle yölentokielto

Raino Ilaskivi esitti IS:n mielipideosiossa, että Malmin lentokenttä tulisi uudistaa eikä suunnitella uutta kenttää Porvoon lähelle. Pääkaupunkiseutu tarvitsee uuden lentokentän jo sen takia, että Helsinki - Vantaan lentokentän jatkuvasti paisuvaa liikennettä on siirrettävä muualle. Tähän ei sovellu Malmi vaan Porvoon Backas. Espoon ja Vantaan melualueiden asukkaille vuosi vuodelta kasvava melutaakka käy kestämättömäksi. Tästä syystä on otettava käyttöön nykyistä vähemmän melua aiheuttavat laskeutumis- ja nousujärjestelmät ja muutamassa vuodessa kiellettävä yölennot kokonaan Helsinki - Vantaan kentällä. Helsinki - Vantaan kentän meluongelman on vaikeaa ylittää julkisuuskynnystä, ja siitä on ylipäätään hankalaa saada luotettavia tietoja, sillä liikelaitos Finavia edunsaajana itse mittaa ja raportoi meluarvot valvoville viranomaisille. Esimerkkinä tiedon harhanjohtavuudesta on Finavian 8.8.2005 lentokonemeluselvityksen maininta: "Liikennemäärä (laskeutumisien ja nousujen määrä) on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7 %, mikä vastaa 0,3 dB kokonaismelun määrän kasvua." Tätä on vaikeaa ymmärtää, sillä esimerkiksi yhden laskeutuvan Airbus A 320-tyyppisen koneen melu kohtisuoraan alas maan pinnalle 20 kilometrin matkalla ennen kenttää on 85 desibeliä ja kahden koneen melu on häiritsevyyden kannalta kaksi kertaa tämä määrä. Kun tällaisia laskeutumisia on satoja vuorokaudessa, niiden alle jäävien kaupunginosien melutaakka ylittää ihmisten sietorajan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *