Tästä poliitikot ovat kääntymäässä myönteiselle kannalle. Nyt kun kun aluevirastoilla ei ole riittävästi resursseja hoitolaitosten valvontaan, henkilöstön ja asiakkaiden suhdeluku pitää olla laissa. Siitä saisi poiketa vain aluevirsastojen päätöksillä.
Tämä on kuitenkin pieni asia verrattuna itse ongelmaan: miten vanhukset saavat tulevaisuudessa riittävän hoivan.
Minulla on isäni vanhettamisesta kokemuksia.
Hoitoon pääsykriteerit olivat kovat ja palveluista hoidettava joutui maaksamaan lähes markkinahinnan. Jos rahaa ei olisi ollut, omaisuutta painostettiin myymään.
Perikunnat olkaa varuillaan!
Isäni tapauksessa sotaveteranius oli avain päästä kohtuulliseen kunnalliseen laitokseen. Painostus kuitenkin oli kova omaisuuden myymiseksi hoitomaksuihin. ”Mihinkäs se isänne asunto on kadonnut”, ärähti sosialijohtaja. Yhteiskunnan ja kunnan kannalta tämä saatoi olla aivan perusteltua.
Koska hoitomaksut monelle tulevat olemaan niin korkeita, etteivät eläketulot niihin riitä, tulen itse vähitelleen testamenttaamaan kaiken omaisuuteni lapsilleni niin, että viimeisenä omana asuntona on vain pieni viihtyisä lukaali, johon eläetuloillani saan, toivon mukaan, tarvittavat palvelut. Ennen tervyden romahtamista täydellisen laitohoiodon varaan, testamenttaan sen viimeisen lukaalini loppuksi lapsilleni.
Näin omaisuus menee kiertoon tuleville sukupolville.
12.8.2012
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti