Suojan saaminen keksinnölle ei välttämättä ole kallista eikä edes aikaavievää, jos tyytyy hyödyllisyysmalliin (pikkupatenttiin), joka myönnetään noin kuudessa kuukaudessa, jos hakemus täyttää muodolliset ehdot (ei selvitetä onko keksintö jo tehty). PRH:n asiakirjoista ja rekistereistä voi itse selvittää onko keksintö jo tehty.
Jos henkilö on omasta mielestään tehnyt hyödynnettävän keksinnön kannattaa ensin perehtyä esimerkiksi PRH:n hymanet- tietokannassa oleviin vastaavin keksintöihin ja tilata PRH:sta ao. keksintöjen asiakirjat. Niistä voi oppia mikä on selitysosa ja suojavaatimukset, miten selitysosa liittyy suojavaatimuksiin ja miten suojavaatimukset liittyvät toisiinsa sekä miten kuviot laaditaan ja mitkä ovat tekstille asetettavat vaatimukset, jne. Opiskelu siis kannattaa aloittaa käytännöistä eikä teorioista.
Tekstin sisältö saa olla vaikka raudan hehkusta ja hiilen pölystä tehty kunhan se on johdonmukaista ja ulkopuolinen alan ihminen ymmärtää sen perusteella mistä on kysymys.
Toisin sanoen, jos halua on, voi itse opiskella omaksi patenttiasiamiehekseen lukemalla patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksia ja turvautumalla rohkeasti TE-keskusten tai PRH:n neuvontainsinööreihin.
Aloittelijan kannattaa tehdä aluksi harjoitteluna pikku hyödyllisyysmallikeksintö, joka ei vaadi kuin muutaman liuskan tekstiä, mutta joka sisältää kaikki hakemuksissa yleensä vaadittavat elementit. Se maksaa noin 170 euroa, joka sisältää myös suojavaatimuksen ruotsinnoksen.
Normaali keksijätyyppi oppii jo kahden viikon kovalla harjoittelulla pitkälle. Vaikeissa kohdissa kannattaa käyttää alan ammattilaista.
Hyödyllisyys malli on Suomessa liian vähän käytetty suoja muoto.
Keksinnön hyödyntäminen oma osaamislajinsa. Yleinen ongelma on, ettei kukaan voi olla objektiivien omassa asiassaan, eli keksijä odottaa aivan liian paljon keksinnöltään. Jos tavallisessa keksinnössä tyytyy kohtuulliseen kertamaksuun ja 5-10% lisenssiin, niin se auttaa jo huomattavasti hyödyntämistä. Tietenkin hyvä tapa on itse toimia erilaisilla liiketoimintakonsepteilla hyödyntämisessä, mutta tällöin pitää olla omasta takaa valmistusresursseja ja liiketoimintaosaamista.
11.9.2005
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti