Tieteitä voidaan verrata keskenään esimerkiksi tieteelliselle tiedolle asetettujen yleisten ominaiuuksien ja vaatimuksien perusteella. Keskeinen tieteellisen tiedon ominaisuus on toistettavuus, mikä taloustieteeltä puuttuu. Yksi tärkeä ominaisuus ja vaade on myös, että se joka esittää ensimmäisen kerran tieteellisen tiedon, hänen on voitava esittää sille perustelut. BTK:n kehittäjät, päin vastoin, epäilivät heti sen soveltumista kansantalouksien mittariksi.
Julkinen sektori ja talous on keskeinen osa kansantaloutta ja BKT:n muodostumista. Sen tähden olisi erittäin suotavaa, että joku kertoo, miten julkisen sektorin tuottavuus konkreettisesti lasketaan. Tiede ei olisi tämän jälkeen enää niin vajavainen. kuin nyt on.
Haluttomuus kehittää BKT:n rinnalle mittaria, joka ottaisi esimerkiksi huomioon kunkin maan kasvihuonekaasupäästöt, saattaa johtua ihmisten moraalivajeesta globalisoituvassa maailmassa. Valtauskontoihin sisältyvät yksilömoraalisäännöt: älä varasta, älä tapa, jne, ovat kehittyneet kymmenien tuhansien vuosien evoluution tuloksena, mutta säännöt, jotka kieltävät, liiallisen kulutuksen, turhan liikenteen, sademetsien hakkaamisen, tupakka- ja autoteollisuuden teollisuuden ylivallan, jne, ovat vasta kehittymässä, vaikka ihmisillä on nyt keinot vaikuttaa sekunnin murto-osassa toiselle puolelle maapalloa ihmisten ja tuntemattomiin sukupolvien elämään.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti