Siirry pääsisältöön

186. Vaikeneminen ei ole aina kultaa

Kuten Anu Karttunen toteaa, kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin Vanhasen ohjeesta pidättäytyä vastaamasta Gallup kyselyihin. Vanhasen vaikenemislinja on suoraa jatko hänen johtamistavalleen: reagoidaan, kun tarvitaan, ja hiljaisuudessa hyvää tulee. Hyvääkin tällaisessa linjassa on, mutta huonoa vielä enemmän. Pari esimerkkiä: Suomi ei ole ollut aloitteellinen EU-kehittäjä, vaan lähinnä sivusta seuraaja, eikä Venäjän kaupan ja liikenteen esteiden poistamisessa ole edetty riittävästi. Suurin ongelma kuitenkin piilee siinä, että ministeri ei ole minkä tahansa organisaation johtotroikan jäsen, vaan maan hallituksen, jonka tehtävänä on luoda hyvinvointia ja turvallisuutta kansalle, ja joka viime kädessä on vastuussa tekemistään äänestäjille. Tässä työssä hallitusta suitsivat muodollisuudet ja protokollat sekä hallitusohjelma, mutta sitä enemmän löytyy hyviä vaihtoehtoja päätöksentekoon, mitä dynaamisempi hallitus on. Monipuoluehallitukset - lukuisten puolueiden "itsenäiset" ministerit - ovat aina myötävaikuttaneet ministeriöiden haitalliseen sektoroitumiseen ja reviiriajatteluun. Kun tähän lisätään puuttumattomuus toisten asioihin, ministeriöiden hallinnonalojen keskinäinen yksinäisyys vain kasvaa - rajat jyrkkenevät. Aktiivisuudesta ja tiedottamisesta hallitus voisi ottaa oppia Ahtisaaren Kosovo-projektista

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *