Mikä saa ihmisen muuttumaan hillittömästä oman edun tavoittelusta ja muille näyttämisen tarpeesta yhteisön hyväksi. Ilmeisesti tarviitaan koko maapalloa järisyttävä mullistus.
Tunnettu tarina kertoo rikkaasta miehestä, jonka nuoruuden haaveena oli joskus tulla niin rikkaaksi, että voisi ajaa joka aamu partansa uudella terällä. Pointti on siinä, milloin parranajomiehen rikkauksien tavoittelu muuttuu silkaksi ahneudeksi ja kylmäksi oman edun tavoitteluksi.
Lukuihin ja ihanteisiin uskova saattaisi sanoa, että silloin kun miehen kulutus ylittää keskiarvoihmisen kulutuksen, joka on laskettu niin, että jokainen voi sen kuluttaa ja luonto kestää sen. Näin ei tietenkään vielä tapahdu, mutta silloin tapahtuu, kun ensimmäinen luonnon jättikatastrofi tapahtuu.
Nyt rikas mies odottaa syklin täyttymistä, jolloin pörssit romahtavat ja köyhät joutuvat myymän osakkeensa halvalla, mikä entisestään pudottaa kursseja ja rikastuttaa rikkaita. Tieteen, ja myös rikkaiden ja köyhien, kannalta olisi erittäin tärkeää tietää, mihin nämä syklit perustuvat.
Taloudellisilla kilpakentillä voittamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta se on ikävää, että voittajalle voitto ei aina ole tärkeintä, vaan häviäjien määrä. Sitä suurempi voitto, mitä enemmän häviäjiä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti