Siirry pääsisältöön

183. Vantaan kaupunki - lentomelun vanki!

Lentoliikenteen kiihtyvää kasvua Helsinki - Vantaa lentokentällä osoittaa se, että Finnair vaatii uuden terminaalin rakentamista, ennen kuin meneillään oleva terminaalilaajennus on edes valmis. Kasvu merkitsee lentomelun vääjäämätöntä lisääntymistä Vantaalla ja Pohjois-Espoossa. Tästä ongelmasta vaietaan, ja kysyjälle nousee seinä eteen. Tiedustelin ilmailulaitokselta (IL) 30.4.2007 mm., kuinka paljon koneiden laskeutumisien määrät kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinki - Vantaa lentokentällä, mitä on ilmailulaitoksen mainostama tasapainoinen melunhallinta, eikö melumittaus pitäisi antaa ulkopuolisen asiantuntijatahon tehtäväksi. Vastaukseksi sain vain, että olemme pahoillamme, kun lentomelu teitä häiritsee. Vantaan kaupunki on asiassa yhtä vähäsanainen. Viimeisin Vantaa suunnittelee ja rakentaa-lehti olisi tarjonnut erinomaisen tilaisuuden esittää mm. kriittisimmiät melumittaustulokset, lentomelukartat, ennusteet melumäärien kehittymisestä, periaatteet, joiden mukaan koneen laskeutumis- ja nousureitit valitaan. Mainitussa lehdessä melukarttoina oli vain äärimmäisen epäselvä piirros, joka todennäköisesti kuvasi jonkin lentokentän ympäristöä. Pyydänkin Vantaan kaupungilta vastauksia em. kysymyksiini. Vastausten saaminen on ehdottaman tärkeitä, kun asukkaat tekevät päätöksiä Vantaalle muuttamisesta ja sieltä poislähtemisestä, asunnon ostamisista ja vaihtamisista, rakentamisesta, peruskorjauksista, tontin jakamisesta, jne. Tiedottamisen tärkeyttä osoittaa se, että pienellä melukäyrän siirrolla tontti voi joutua rakennuskieltoon. Melumittauksen luotettavuutta ei lisää yhtään se, että Vantaan kaupunki on asiassa edunsaaja lentokentän yli 11 000 :sine työpaikkoineen ja mittauksen tekee saastuttaja (IL) omalla menetelmällään. Luottamusta ei myöskään lisää IL:n harhaanjohtava lausuma lentokonemeluselvityksessään 2005: "Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7 %, mikä vastaa 0,3 dB kokonaismelun määrän kasvua." Jos oletetaan laskeutumisien vuosikasvuksi viisi prosenttia, suoraan verrannollisesti laskemalla lentomelun määrä Vantaalla kaksinkertaistuu14 vuodessa ja kolminkertaistu 22 vuodessa. Ennen pitkään tilanne muodostuu katastrofaaliseksi, eikä lentomelualueen nykyistä 50000 asukasta yhtään lohduta se, että keskellä kaupunkia sijaitseva kenttä on valittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi lentokentäksi. Tämän hyminän alle Vantaan kaupunki ja IL vain yrittävät peittää tulossa olevaa valtavaa melusaastetta. Ensimmäisenä toimenpiteenä kenttä tulee asettaa yölentokieltoon ja tunnustaa se, että nykyinen noin 10 dB:n yöhaittalisä mittausarvoihin on hallinnollinen temppu, joka ei johda mihinkään, koska, de facto, meluarvoja ei valvo kukaan ja raja-arvojen ylittämisestä ei seuraa mitään. Valvonta ei kertakaikkiaan ole kenenkään sellaisen tahon intressissä, joka voi vaikuttaa valvonnan laatuun ja tehoon. Päinvastoin hyötyjien intressinä on vaieta melusta. Toisena toimenpiteenä, kehäradan toteuttamisen yhteydessä, tulee nostaa suunnittelupöydälle yökiitotien rakentaminen kauaksi asutuksesta. Tätä ryhdytään toteuttamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun melualueilta alkaa väestöpako ja Vantaa saa lopullisesti melukaupungin maineen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *