Siirry pääsisältöön

183. Vantaan kaupunki - lentomelun vanki!

Lentoliikenteen kiihtyvää kasvua Helsinki - Vantaa lentokentällä osoittaa se, että Finnair vaatii uuden terminaalin rakentamista, ennen kuin meneillään oleva terminaalilaajennus on edes valmis. Kasvu merkitsee lentomelun vääjäämätöntä lisääntymistä Vantaalla ja Pohjois-Espoossa. Tästä ongelmasta vaietaan, ja kysyjälle nousee seinä eteen. Tiedustelin ilmailulaitokselta (IL) 30.4.2007 mm., kuinka paljon koneiden laskeutumisien määrät kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinki - Vantaa lentokentällä, mitä on ilmailulaitoksen mainostama tasapainoinen melunhallinta, eikö melumittaus pitäisi antaa ulkopuolisen asiantuntijatahon tehtäväksi. Vastaukseksi sain vain, että olemme pahoillamme, kun lentomelu teitä häiritsee. Vantaan kaupunki on asiassa yhtä vähäsanainen. Viimeisin Vantaa suunnittelee ja rakentaa-lehti olisi tarjonnut erinomaisen tilaisuuden esittää mm. kriittisimmiät melumittaustulokset, lentomelukartat, ennusteet melumäärien kehittymisestä, periaatteet, joiden mukaan koneen laskeutumis- ja nousureitit valitaan. Mainitussa lehdessä melukarttoina oli vain äärimmäisen epäselvä piirros, joka todennäköisesti kuvasi jonkin lentokentän ympäristöä. Pyydänkin Vantaan kaupungilta vastauksia em. kysymyksiini. Vastausten saaminen on ehdottaman tärkeitä, kun asukkaat tekevät päätöksiä Vantaalle muuttamisesta ja sieltä poislähtemisestä, asunnon ostamisista ja vaihtamisista, rakentamisesta, peruskorjauksista, tontin jakamisesta, jne. Tiedottamisen tärkeyttä osoittaa se, että pienellä melukäyrän siirrolla tontti voi joutua rakennuskieltoon. Melumittauksen luotettavuutta ei lisää yhtään se, että Vantaan kaupunki on asiassa edunsaaja lentokentän yli 11 000 :sine työpaikkoineen ja mittauksen tekee saastuttaja (IL) omalla menetelmällään. Luottamusta ei myöskään lisää IL:n harhaanjohtava lausuma lentokonemeluselvityksessään 2005: "Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7 %, mikä vastaa 0,3 dB kokonaismelun määrän kasvua." Jos oletetaan laskeutumisien vuosikasvuksi viisi prosenttia, suoraan verrannollisesti laskemalla lentomelun määrä Vantaalla kaksinkertaistuu14 vuodessa ja kolminkertaistu 22 vuodessa. Ennen pitkään tilanne muodostuu katastrofaaliseksi, eikä lentomelualueen nykyistä 50000 asukasta yhtään lohduta se, että keskellä kaupunkia sijaitseva kenttä on valittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi lentokentäksi. Tämän hyminän alle Vantaan kaupunki ja IL vain yrittävät peittää tulossa olevaa valtavaa melusaastetta. Ensimmäisenä toimenpiteenä kenttä tulee asettaa yölentokieltoon ja tunnustaa se, että nykyinen noin 10 dB:n yöhaittalisä mittausarvoihin on hallinnollinen temppu, joka ei johda mihinkään, koska, de facto, meluarvoja ei valvo kukaan ja raja-arvojen ylittämisestä ei seuraa mitään. Valvonta ei kertakaikkiaan ole kenenkään sellaisen tahon intressissä, joka voi vaikuttaa valvonnan laatuun ja tehoon. Päinvastoin hyötyjien intressinä on vaieta melusta. Toisena toimenpiteenä, kehäradan toteuttamisen yhteydessä, tulee nostaa suunnittelupöydälle yökiitotien rakentaminen kauaksi asutuksesta. Tätä ryhdytään toteuttamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun melualueilta alkaa väestöpako ja Vantaa saa lopullisesti melukaupungin maineen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

2291. Presidenttiehdokkaiden Eurooppa- ja turvallisuuspolitiikka

     Toista kymmentä käytyä presidenttivaalikeskustelua on antanut niiden seuraajille hyvää pohjatietoa EU:sta, sen toimintamekanismeista sekä kehittämislinjaukista, kunhan muista harrastaa lähdekritiikkiä. Joka tapauksessa keskustelujen perusteella katselija saa aineksia muodosta omat käsityksensä, mitä EU:ta vaivaa ja millaisiin haasteeseen se joutuu vastaamaan ja miten se tämä tekee.      Päällimmäinen ja tärkein havainto ehdokkaista on, että Suomi on sitoutunut EU:n ja maamme saa moniulotteista joskin myös merkitykseltään vaihtelevaa tukea EU:lta ja EU:sta. Tämä tuki ei tule passiivisella mukana ololla, vaan aktiivisella toimimisella eri pöydissä. Maan hallitus ei kyllä nyt kauttaaltaan näin toimi, vaan on tarkkailijan roolissa. Tämä johtuu pitkälle Suomen EU-ministerin lausunnosta, että Suomen pitää pyrkiä eroamaan EU:sta hallituskauden jälkeen.      Maahaanmuutto on suuri ja ajankohtainen haaste, jota vaikeuttaa lisää Afrikan maiden n...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *