Siirry pääsisältöön

183. Vantaan kaupunki - lentomelun vanki!

Lentoliikenteen kiihtyvää kasvua Helsinki - Vantaa lentokentällä osoittaa se, että Finnair vaatii uuden terminaalin rakentamista, ennen kuin meneillään oleva terminaalilaajennus on edes valmis. Kasvu merkitsee lentomelun vääjäämätöntä lisääntymistä Vantaalla ja Pohjois-Espoossa. Tästä ongelmasta vaietaan, ja kysyjälle nousee seinä eteen. Tiedustelin ilmailulaitokselta (IL) 30.4.2007 mm., kuinka paljon koneiden laskeutumisien määrät kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinki - Vantaa lentokentällä, mitä on ilmailulaitoksen mainostama tasapainoinen melunhallinta, eikö melumittaus pitäisi antaa ulkopuolisen asiantuntijatahon tehtäväksi. Vastaukseksi sain vain, että olemme pahoillamme, kun lentomelu teitä häiritsee. Vantaan kaupunki on asiassa yhtä vähäsanainen. Viimeisin Vantaa suunnittelee ja rakentaa-lehti olisi tarjonnut erinomaisen tilaisuuden esittää mm. kriittisimmiät melumittaustulokset, lentomelukartat, ennusteet melumäärien kehittymisestä, periaatteet, joiden mukaan koneen laskeutumis- ja nousureitit valitaan. Mainitussa lehdessä melukarttoina oli vain äärimmäisen epäselvä piirros, joka todennäköisesti kuvasi jonkin lentokentän ympäristöä. Pyydänkin Vantaan kaupungilta vastauksia em. kysymyksiini. Vastausten saaminen on ehdottaman tärkeitä, kun asukkaat tekevät päätöksiä Vantaalle muuttamisesta ja sieltä poislähtemisestä, asunnon ostamisista ja vaihtamisista, rakentamisesta, peruskorjauksista, tontin jakamisesta, jne. Tiedottamisen tärkeyttä osoittaa se, että pienellä melukäyrän siirrolla tontti voi joutua rakennuskieltoon. Melumittauksen luotettavuutta ei lisää yhtään se, että Vantaan kaupunki on asiassa edunsaaja lentokentän yli 11 000 :sine työpaikkoineen ja mittauksen tekee saastuttaja (IL) omalla menetelmällään. Luottamusta ei myöskään lisää IL:n harhaanjohtava lausuma lentokonemeluselvityksessään 2005: "Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7 %, mikä vastaa 0,3 dB kokonaismelun määrän kasvua." Jos oletetaan laskeutumisien vuosikasvuksi viisi prosenttia, suoraan verrannollisesti laskemalla lentomelun määrä Vantaalla kaksinkertaistuu14 vuodessa ja kolminkertaistu 22 vuodessa. Ennen pitkään tilanne muodostuu katastrofaaliseksi, eikä lentomelualueen nykyistä 50000 asukasta yhtään lohduta se, että keskellä kaupunkia sijaitseva kenttä on valittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi lentokentäksi. Tämän hyminän alle Vantaan kaupunki ja IL vain yrittävät peittää tulossa olevaa valtavaa melusaastetta. Ensimmäisenä toimenpiteenä kenttä tulee asettaa yölentokieltoon ja tunnustaa se, että nykyinen noin 10 dB:n yöhaittalisä mittausarvoihin on hallinnollinen temppu, joka ei johda mihinkään, koska, de facto, meluarvoja ei valvo kukaan ja raja-arvojen ylittämisestä ei seuraa mitään. Valvonta ei kertakaikkiaan ole kenenkään sellaisen tahon intressissä, joka voi vaikuttaa valvonnan laatuun ja tehoon. Päinvastoin hyötyjien intressinä on vaieta melusta. Toisena toimenpiteenä, kehäradan toteuttamisen yhteydessä, tulee nostaa suunnittelupöydälle yökiitotien rakentaminen kauaksi asutuksesta. Tätä ryhdytään toteuttamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun melualueilta alkaa väestöpako ja Vantaa saa lopullisesti melukaupungin maineen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *