Sähköpörssin nimellä kulkeva teos on ennen kaikkea systeemi sähkön tuottamiseksi ja siirtämiseksi suurimpien kokonaisvoittojen saamiseksi. Tätä osoittavat jo pörssin termit "systeemihinta ja "järjestelmävastaavat".
Pohjoismainen sähköverkko ja sähkölaitokset pörsseineen muodostavat säätelysysteemin, jolla tarjonta ja kysyntä pidetään joka hetki tasapainossa ja tuote kaikkien kuluttajien saatavilla, koska tuotetta ei voida varastoida ja sitä tarvitaan jatkuvasti keskeytymättä. Se ei siis ole malli, joka kuvaisi todellista markkinatilannetta, vaan se on, tietokonepelin tavoin, itse itsensä todellisuus.
Säätelytehtävässään systeemi toimii kuin tehtaan pilli, ja kaikki ristikkäisomistuksilla ja sähkö- ja tietoverkoilla yhtyeenkytketyt toimijat - tuottajat, suurostajat ja verkkohaltijat - ovat siihen tyytyväisiä.
Sen sijaan pienkuluttaja on pantu pelaamaan etäshakkia säätelysysteemiä vastaan, missä kone voittaa aina.
2.5.2013
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti