Siirry pääsisältöön

306. TV 1:n Puoli seitsemän ohjelma 28.8.201, propakanda ja kokoomus

TV1:n Puoli seitsemän ohjelmassa 28.8.2013 entisen jalkapallotähden Mika Aaltosen näkemykset Suomen globaalisesta asemasta tulevaisuudessa olivat vailla realismia. Mikan mukaan rakentamalla rata Jäämerelle ja tunneli merenpohjan alta Viroon Suomi pääsee mukaan huimaan globaaliseen kehitykseen.

Suomesta tulisi jopa jonkinlainen globaaliristeysasema. Mika luennoi edelleen, että Jäämeri on riittävästi sulanut tehokaan laivaliikenteen väyläksi ja Venäjän rataverkon täys remontti Kiinaan avaa portteja Suomelle. Mikan visiota vielä kiihdytti uusien ölyalueiden keskittyminen Pohjoisen alueille. Mikan näyssä utopian ja todellisuuden ero on huima. Ilmasto ei ole lämmennyt 13 vuoteen ja kaukana Suomesta Yhdysvaloissa on liuskeöljyöä lähes mittamattomat määrät ja Lähi-Idässä raakaöljyö riittää vuoiskymmeneiksi. Jo nyt kaasuputki Venäjältä Saksaan kattaa Keski-Euroopan kaasutarpeen moniksi vuosikymmeniksi.

Venäjä laajentaa rajusti kaasuverkkojaan Georgian ohi Etelä-Europpaan ja aloittaa uudet putkiasentamiset kohti Kiinaa. Kun Mika vielä äityi korostamaan mustassa puvussaan suurempaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään, ei voi välttyä ajatukselta, että Mikan esiintyminen oli yksi palapelin osan kokoomuksen mediastrategiassa uusliberalismin edistämiseki Suomessa. Sanoma oli: hyväksykää kansalaiset palvelujen karsiminen ja nauttikkaa samalla yksilöllisestä vapaudesta. Yle näyttää olevan valjastettu välittämään kokoomuksen propakandaa. 29.8.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *