Jälkipörssiläiset löivät ylävitosia työllisyys tavoitteiden saavuttamisesta. Pursiaisen lätsän alta kyllä pursusi epoluulon aaltoja prosenttilukuja kohtaan sillä, miten lasketaan täytettyjen työpaikkojen osuus tarjolla olevista. Gorschow oli sanomaisillaan, että luvut kerrotaan keskenään, mutta perääntyi hiljaiseksi, kun muisti prosenttilaskun olevan Hankkenin vaikein kurssin. Hän ei viitsinyt edes muistella sitä tenttiä, vaikka se on ratkaissut monen ekonomistin kohtalon. Pursiainen valisti, että 17 prosenttia yrityksistä on vaihtanut toimialaa. Vesala istui ankarasti pohtimassa, kuinka monta ei ole vaihtanut. Vähennettiinkö 17 tuhannesta vai oli se päinvastoin. Niinpä Vesala jäi kuulolle aprikoiden, mitä viisaan tuntuinen Pursiainen sanoo. Vesala kyllä epäilytti Pursiaisen viisaus. Mies piti lätsää vain peittääkseen ajatustensa pöllyämisen pitkin studion seiniä. Lopulta Vesala sanoi, että alaa vaihtamattomien yritysten määrä saadaan vähentämällä sadasta seitsemäntoista. Paljonko se o...

Monia eurooppalaisia saattoi ihmetyttää, kuinka passiivisesti Yhdysvallat suhtautui etenkin toisen maailmansodan alussa aseiden tuottamiseen. Maan teollisuuspohattoja kiinnosti vain autoteollisuus ja siinä kilpailuedun voittaminen. Tilannetta pahensi 1930-luvun new deal, joka oli tuonut säröjä teollisuusjohtajien ja politiikkojen väleihin. Sen sijaan Britannian täytyi pakostakin olla kiinnostunut aseteollisuudesta ollen sodan eniten uhattu osapuoli. Kyytipoikana tähän on ja oli maan pioneeriasema konepajateollisuudessa. Britit ensimmäisenä maailmassa pummasivat höyrykoneella kaivoksiin tulevan työtä haittavan veden pois. Se oli valtava edistysaskel. Ehkä paras esimerkki brittien innovatiivisesta ja tehokkaasta konetuotannosta on lentokone Spitfire. Käytännössä sitä ei ollut olemassakaan, kun sota syttyi. Kymmenen vuotta kestäneen tuotannon aikana sitä parannettiin kierros kierrokselta, kunnes se sodan lopulla oli ylivoimaisesti paras hävittäjä. Konetta tehtiin kymmeniä tuhansia kappale...

     Nyt Suomen valtion kannattaisi ottaa suurempi määrä lainaa kuin niukkuudessa näkyvä tarve on, esimerkiksi 20 - 35 miljardia euroa. Tämä siksi, että historian opetuksen mukaan globaalin kriisin alkuvaiheessa tai sen aikana otettu velka  havisee lähes näkymättömiin kriisin loputtua. Tänä aikana velka saakin eri perspektiiviin kuin sen ottohetkellä. Tämä johtuu mm uudenlaisien globaalien tuotantojärjestelmien romahtamisista ja uusien syntymisistä, finanssijärjestelmien kaatumisista ja uusien kivuliaiden synnyttämisistä, talousjärjestyksen pakkoreformeista ja valuuttakurssien muutoksista.      Näiden lisäksi velkaan voi oleellisestikin vaikuttaa nationalismin nousun mukanaan tuomat erilaiset eri maiden sääntelyjärjestelmät. Maat voivat myös tulleillaan säädellä talouttaan omaa kansallisia etua edistääkseen. Suuren koronaongelman aikana kansallista itsekkyyttä on jo esiintynyt pienessä mittakaavassa kasvosuojusten lähes ryöstämäistä muistuttavissa kaha...

Uusi vuosi alkoi eilen ensimmäisenä Tyynellä valtamerella. Näin vuoden alussa   sallittakoon esittää toinenkin kysymys: mikä on maailman suurin innovaatio. Ennen vastauksen, mielipiteen, kertomista kannattaa huomata, että meitä on seitsemän miljardia   vastaajaa ja lisää tulee. Ei tarvitse mennä   Pentti Linkolan linjalle, mutta huonosti käy, jollemme saa väestön kasvua kuriin. Maapallomme kantokykynä on pidetty kymmentä miljardia ihmistä. Kehitystä kuvaa, että suurten ikäluokkien kouluissa me opimme: meitä on alle kuusi miljardia. Nykyinen pitkään jatkunut leuto sää ei vielä merkitse maagisen maapallomme rajojen koputtelemista. Mutta jos tulee neljäs peräkkäinen luminen talvi Etelä-Suomeen, ilmatieteen laitoksen asiantuntijan mukaan riskirajoilla liikutaan. Oli hätkähdyttävää huomata eilisen illan televisoissa Kiinassa juhlittavan henkistyssuoja kasvoilla vuoden vaihtumista. Niin se suurin innovaatio. Mennään sitä ennen Etelä-Amerikan sademetsään. Siellä eu...

Illalla A-studiossa yksityisen konsulttiyhtiön johtaja Tuula Pohjola kertoi konsultoineensa hallitusta Talvivaaran kaivoksesta. Kreikan tukipaketti salattiin myös yksityisen lakitoimiston lausunnon perusteella, lain vastaisesti. Hyvä on kun tietoa hankitaan monipuolisesti, mutta herää kysymys, eikö tässä tilanteessa valtion oma VTT olisi ollut luontevampi jakamaan näkemyksiään A-studiossa Talvivaarasta. Pohjolan näkemys, että kaivoksen suurin puute on osaamisessa, kun siirrytään pilotoinnista tuotantoon, on jonkin verran outo ja teoreettinen. Kaivos on toiminut jo vuodesta 2008 lähtien. Suomessa se on pilotti, muttei sen toiminta bioliuottajana ei ole enää pilotti. Jos kaivostoiminta joudutaan lopettamaan, tarvitaan Talvivaaran osaamista, minkä Pohjolakin myönsi.