Tämä teksti on suurilla fonteilla HS:n kansisivun etupuolella. Siinä viitataan vallitsevaan tunnetilaan ja siinä elämisessä. ”Tunteet johtavat toimintaa”. Tähän voisi vastata joku kyynikko, että olen tunteellisen, mutten tiedä mikä tunne nyt on menossa.      Kaiken kaikkiaan mainos tuntuu oudolta pandemiatilanteessa. Se tuntuu yhtä absurdilta kuin erään rahoitusyhtiön lause finanssikriisissä: varallisuus on tahtokysymys. Mainoksien absurdius saa konkretiaa, jos menee pankkiin pyytämään lainaa takauksena pyytäjän kova tahto. Naurun hyrske voi olla samanaikainen ja samankaltainen kummallakin osapuolella tai toisella on haulikko olalla.      Ei ole mitään uutta, että mainostajat saattavat keksiä melkein mitä tahansa julkaistavaa joutumatta siitä vastuuseen. Eräät pillerien myyjät ovat vuoiskausia mainostaneet olympiavoittajien suulla, että tutkitusti pilleri vaikuttaa luustoon ja elämisen laatuun.      Valtioneuvoston ei p...

     Vanhan brittisanonnan mukaan vaatimattomuus rumentaa sellaista, joka voisi loistaa. Nyt Mariinille kävi päinvastoin. Vaatimattomuus sai loistamaan. Hän esitteli loogisesti ja järkevin perustein, miksi hallitus toimii niin, kuin toimii. Ennen kaikkea oli merkille pantavaa hallituksen idea pyrkiä tekemään uusia ja korvaaviakin päätöksiä kulloisenkin hetken mahdollisimman parhaan tiedon perusteella ennakoiden tulevien tapahtumien kulkua. Tämä ei tarkoita päätösten jatkuvaa reivaamista ja uusien tekemistä, vaan kun tietoon perustuen hetki tulee, päätöksiä tehdään.      Tässä pätee kultainen sääntö, että on parempi tehdä päätösiä tietoja analusoimalla, niistä johdettuihin näkemyksiin perustuen, kuin suunnitella pitkäjänteisesti ja yksityiskohtaisesti väärin. Hallitus näytää menettelevän oikein edellistä noudattamalla.

   Eiliseen presidentin puheeseen on helppo yhtyä. Häntä mukaillen: ”Pitää huolehtia sairaista ja heikoista, terveet huolehtii myöhemmin taloudesta”. Hallitus on myös tähän asti toiminut hyvin ja kaikkien pitää antaa täysi tuki koronan torjunnalle ja tehdä oma osuutensa siinä.      Asiantuntijoiden lausunnoista, eilisestä pääministerin a-studion kommentista sekä aamuisesta HS:n pääkirjoituksesta ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006436993.html )   heijastelee alueellisen päätösvaltaisen viranomaiselimen puuttuminen. Nyt toimitaan kansalaisesta hallitukseen ja eduskuntaan ulottuvan sektorilainsäädännön varassa sen sijaan, ett meillä olisi toimivaltainen alueen kattava viranomainen. Aiemmin tällainen oli lääninhallitus, muttei enää valitettavasti ole. Tätä ongelmaa eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötila...

     Alkuun on sanottava, että leviämisen nopeuteen ja laajuuteen vaikuttavat ennen kaikkea tartunta-alttius ja -tapa ja viruksen syntypisteen väestötiheys sekä ihmisten liikkuvuus. Tärkeintä on tietää, millaista ketjua pitkin tartunta on edennyt. Jos on vain yksi ketju, niin edetessään sillä on taipumus haaraantua, jolloin reitti muistuttaa haarautuvaa puuta oksineen sen tyvestä latvaan katsottuna. Jos viruspuu vain kasvaa oksineen, viruksen laajenemisen rajaamiselle ja laajenemisen estämiselle on hyvät mahdollisuudet. Jos viruksen leviämien pysyy yksittäisten ja erillisten ”puitten” alueella, torjunnalle ja rajaamiselle on samat mahdollisuudet kuin yksittäisen puun tapaukselle, mutta torjunta vaati monin kertaiset toimenpiteet edelliseen verrattuna.      Jos leviämien alkaa tapahtua puusta puuhun, silloin on jo järeiden toimenpiteiden aika ja vaadittavien toimenpiteiden määrä kasvaa jälleen. Jos tilanne kehittyy sellaiseksi, että virus pesii erillisiä me...