Eilen TV 3:n vaalitentissä nousi esille taajamien ulkopuolella sijaitsevien asuntojen hintojen laskeminen, jopa romahtaminen. Se on tietenkin ikävä asia omistajalle. Se saattaa myös estää monet muuttamasta työn perässä muulle paikkakunnalle. Kaiken kaikkeaan tämä on vakava ongelma ympäri maata.      Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtenä seurauksena on, että Suomessa asuu haja-asutusalueilla yhä enemmän vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään omaa autoaan taajamissa asioimiseen, eikä julkista liikennettä ole tai se on aivan riittämätön. Sama koskee vajaakuntoisia.      Nyt julkinen sektori on ratkaissut ongelmaa kelataksikyydeillä ja pyrkimällä järjestämään erilaista tukea kotiin. Nämä ovatkin merkittävässä määrin helpottaneet syrjässä asuvien ikäihmisten ja vajaakuntoisen palveluiden saamista. Vuosittain kelatakseihin menee noin 600 miljoonaa euroa. Alueelliset kehitystilastot osittavat syrjässä palveluista asuvien suhteellinen m...

     Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi huoneiston komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. "Täällä on amme! "Pitää saada istuinlauta." "Niitä saa sairaalasta", vastasi lehtiönainen. Kävelin naisten perässä vessaan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin: "Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei pysy edes kunnolla pystyssä edes tasaisella lattialla.?" Puhujanainen vastasi: "Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin yletä. Tuohon poraatte kiinni kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan." "Hyvä, että on mikro.  Se on turvallinen", sanoi lehtiönainen. Mitä isä siinä lämmittää"? Nainen katsoi minua hetken kuin Kwaijoen siltaa.  "No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?. Aloin hermostua. Sanoin melko äkäisesti, että isä on kaatunut täällä monta kertaa saaden kuhmuja päähänsä ja polttaen kerr...

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset. Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin   huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme. Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi. Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työ...

Matti Apunen otti HS:ssä  kantaa vanhusten hyvinvointipalvujen järjestämiseen Juha Kuisman keinoin. Hänen mukaansa ensiksi toimenkuvia  laajennetaan moniammitillisiksi. Tämä mahdollistaisi tehokkaamman palvelujen tuottamisen kyläalueille. Tämä on hvyä ajatus. Toiseksi vapaaehtois- ja kansalaisjärestöjen avulla voitaisiin tuottaa kylien vanhuksille muiden muassa parturia, ruokailua, harrastuspiirejä. Tämä on myös kannatettavaa. Mutta suureksi kymymysmerkiksi jää voidaanko Kuisman keinoin totetuttaa STM:n  linjaus, jossa vanhuksia ollaan suuressa mittakaavassa työntämässa kotihoioon ja palvelutaloihin. STM:n mukaa säästöä pitää kertyä noin 350 miljoona euroa vuodessa. Tosia asia on, tällä tavoin vanhuksia joutuu kotiin, jossa he eivät itse pääse vessaan, eivät voi asialliseti pukeutua eivtkä saada ja sydä ruokansaeivtkä ottaa pillereitänsä, koska kotihoidon tukipavelut maksavat liikaa. Sama koskee palvelutaloa. Vanhuksilla ei ole varaa niihin. Kuisman ajatukset ovat k...

Mitä yhtäläisyyttä on kääntäjä Stefan Mosterin ja ekonomisti Juhnna Vartiaisen välillä. Yhtäkkkiä ajateltuna ei mitään muuta kuin älymystöön kuuluminen. Kyllä yhtäläisyys löytyy, kun kuuntelee tarkasti Mosteria kirjapäivillä. Molemmat kannattavat suurta tarjontaa taludellisuuden lisäämisessä, Moster mikro- ja Vartiainen markotaloudessa. Kirja-alalla ylitarjontaa on ollut jo pitkään. Se on olennainen osa toimialan logistiikkaa. Pelkistäen sanoen pitää olla voiton saamiseksi 100 uutuutta, joista yksi myy. Nyt Suomessa on poistunut työelämästä vuoden aikana 60 tuhatta nuorta koulutettua naista. Samalla kiristetään kotihoidon tukien saamista, minkä yhtenä tavoitteena on saada nämä naiset töihin.  Ettei vain taustalla olisi kirja-alan mallin soveltaminen:  pitää työntää työhön sata nuorta koulutettua naista. joista yksi saa  työpaikan. On myönnettävä, että maassa on 150 tuhatta pätevää ja työhaluista ihmistä työttöminä ja että Vartiaisen oppi lisätä työvoiman tarjontaa...