Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Oikeusministeriö lakkauttaa rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen RSKK:n, josta nykyiset vanginvartijat valmistuvat. Ajatuksena on, että vartijat tulevaisuudessa pätevöityvät  ammattikoulutuksen yleiseltä turva- ja hoitolaan linjalta. Siis samalta linjalta, josta valmistuu mm lasten ja vanhusten hoitajat. Tällaisen uudistuksen laatijat eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää, että vankila työpaikkana on jatkuvaa tekemistä vankien kanssa, ei siis yhteistyötä, puhumattakaan hoitamisesta, vaan ponnistelua vartijan omalla panoksella saada vangista tämän vapauduttua mahdollisimman yhteiskuntakelpoinen kansalainen. Tallainen tehtävä on osoittautunut ehkä maailman vaikeimmaksi työtehtäväksi. Täytyy vakavasti kysyä, miksi ministeriö asettaa lapsenkasvoiset nuoret ihmiset näin ylivoimaisen vaikean haasteen eteen, kun nuorilla näyttää olevan vaikeaa ihan tavallisessa elämässä. Asian tekee vielä haastavammaksi vankiaineksen muuttuminen yhä ongelmallisemmaksi ja vaikeammaksi käsitellä ammatt...

Suomen oikeusjärjestelmä on rikki korkeimmasta oikeudesta vankeinhoitoon, koko ketju ei toimi. Näin saarnasi PS:n kansanedustaja eduskunnan budjettikeskustelussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tuomioistuimet toimivat perustuslakien ja muun lainsäädännön mukaisesti, eikä meillä ole korruptiota. Maassamme oli kyllä pitkään ulos päin hieman arveluttavan näköinen asetelma, kun tuomioistuimet toimivat resurssivalassaan liikaa oikeusministeriön alaisuudessa eli ministeriö määräsi likkaa tuomioistuinten välisistä rahanjoista. Käytännössä tuomioistuimet tuomioissaan olivat kutenkin täysin oikeusministeriöstä riippumattomia. Tuomioistuinviraston perustaminen poisti harhan siitä, että tuomioistuimet olisivat poliittisen ohjauksen alaisuudessa. Suomen vankeinhoito koki 1970-1980 luvuilla suuren muutoksen, kun rangaistuksissa siirryttiin pohjoismaiselle tasolle. Vankimäärä putosi seitsemästä tuhannesta kolmeen tuhanteen. 2000-luvun haasteena on ulkomaalaistaustaisten vankien suuri määrä. Hei...

Maassamme on noin 15000 ihmisten joukko, joista runsaat 2000 on aina vuorollaan muutaman kuukauden tai vähän yli vuoden vankilassa. Suurin osa tästä joukosta kuuluu pikkurikollisten ytimeen. He syyllistyvät pääsääntöisesti omaisuusrikoksiin, näpistyksiin, varkauksiin, häärintään julkisilla paikalla ja tappelunnujakointiin.   Tämä on heidän elämäntapansa, kunnes vanheneminen latistaa heidän toimintaansa, jolloin osa siirtyy hetkeksi puliukkokaartiin lopulta kuolonsadan korjatessa heidät. Onneksi muutamat selviävät kuiville mm vertaistukihenkilöinä.  Yksi tapa ajatella tämän porukan vankivirtaa vankilaan on, että saapuessaan vankilaan vanki on yksi niistä 15000:sta, jonka vuoro nyt oli joutua vankilan ja kun hän vapautuu, hän palaa takaisin niiden 15000 joukkoon. Tästä kolkosta ajatusmallista seuraa, että vanki saapuessaan vankilaan ensikertalaisena, hän vapautuessaan on mieleltään jo uusija. koska kuuluu tähän 15000 joukkoon ja tulee siis uusimaan. Suuri kysymys on mikä t...

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.   Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat. Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.   Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.   Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota o...

Vanhan vallan Neuvostoliitolla  setä Stalinilla johdolla oli mieliinpainuva tapa ratkaista yhtä aikaa työpaikkojen turvaaminen ja isojen projektien toteuttaminen. Se edellytti monen instituution koordinoitua toimintaa. Ilmiantajia tarvittiin sen peittämiseksi, etteivät kaikki tuomioistuimiin raahatut näyttäisi syyttömiltä, vaan heille keksistyä aiheista lukea rikosalin 48 §:n mukainen tuomia vehkeilystä vihollisvaltion agentien kanssa. Se merkiksi työleirille pakkotyöhön menemistä esimerkiksi rakentamaan kanavaa Vienan mereltä Moskovaan. Kiivaimmillaan sitä rakensi puolimiljoonaa pakkovankia. Se oli hyvä kanava, mutta aivan liian matala vähäkin isompien alusten kulkemiseen. Nykyisellä Venäjällä järjestelmä on lakkautettu. Se tilalle on tullut valtiovallan yletön isänmaallisuuden korostaminen, mistä eeräs paikallinen sanoi, että isänmaallisuuden jatkuvat paraatit ja juhlat täyttävät syrjäalueiden ihmisten arkisen elämän. Muuta ei sitten asukkaiden hyväksi tehdäkään paitsi sodan uhri...

     Elisessä A-sudiossa keskusteltiin Suomen vankeinhoidosta. Vähän oudoksutti ylijohtajan toteamus, ettei hän usko vankilan pelotevaikutukseen. Ehkä tämä oli häneltä pitkän nousujohteisen uran vankeinhoidossa tehneen virkamiehen lievä kyynisyyden merkki.      Totta on, että vankiaines on muuttunut rajusti 90-luvun tilanteesta kansainvälisyyden ja huumeiden sekä rikollisliigojen runsastumisen takia. Pitkään vankeinhoidosta erossa olleen näkökulmasta pelotevaikutus ja vankien valmennus vapauteen ovat relevantteja keinoja vapauteen siirtymisessä. Kuntouttamistoiminta on vankilavirkamiesten päivittäisen työn mielekkyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin selleissä istumisen vahtimista, vaikka siihen liittyy huume- ja muut häiriötekijät eikä sen vaikuttavuudesta ole varmaa tutkimustietoa.      On huomattava, että pitkät rangaistukset eivät vähennä uusintarikollisuutta. Päinvastoin henkilön joutuessa vankilaan hän 60-70 prosentin todennäköisyyde...

     R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Po...

     

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

     Keskiolutkohun kaltaisia vaalitäkyjä pirskahtelee julkisuuteen vielä useita laidasta laitaan.   Ylen eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa nousi esille rangaistusten ankaroittaminen. Varmasti tähän koukkuun tarttuu nykyisen eduskunnan poliisisiipi. Erityisesti kansan raivo näyttää kohdistuvan rattijuoppojen ja raiskaajien mitättömiin tuomioihin.      Toimittaja Enbuske latasi rohkeasti, ettei hän toivo Suomeen Yhdysvaltin järjestelmän kaltaisia kymmenien vuosien ja elinkautisia tuomioita.              

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

Päivi Räsänen sanoi puolueensa piiri kokouksessa IL:n verkkolehden 16.11 mukaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena. Lausuma on ymmärretävä poliittisena retoriikkana ja   räikeänä tahallisena väärin ymmärtämiseä. Se kuitenkin kuvastaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkaa vielä epätodesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. On tunnettua, että eri   rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta. Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Nii...