Otetaan työn ja työläisten päivänä käsittelyyn Lenin, Stalin ja Putin. Marxia ei huolita porukkaan, sillä mies oli täysi teoreetikko aikomustakaan saada aikaan minkäänlaista vallankumousta. Leninillä oli tähtäimessään maailmanlaajuinen työläisten vallankumous ja ottaa tuotantovälineet työläisten hallintaan. Hänen ajatuksissaan oli pitää valta harvojeni harvojen käissä. Tämä tapahtuisi säilyttämällä dynaamisesti muuttuva tasapaino näennäismyönnytyksien ja rangaistustoiminen välillä. Imperatiivisena päämääränä oli työläisten vallankumous. Leeniin ongelmana tässä oli kysymys, mitä seuraavaksi. Stalinin päämäärä on tehdä valtiosta imperatiivi toimija, joka hallitsee kaikkea. Ihmiset ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta ja valtion hyväksi voitiin tehdä mitä vain ja jos tilanne vaatii, voitiin surutta ja katumatta tapaa ihmisiä. Maailman valloittaminen aatteen voimalla ei kuulunut hänen arsenaaliinsa, kuten Leninillä oli. Putinilla on jäänyt käteen edellisiä vaatimattomampi ja s...

Sata vuotta sitten käytiin taistelut Venäjän luokka herruudesta kommunistien ja valkoisten välillä. Kampailu tiivistyi supeten Krimiä kohti. Jälkeen päin ajateltuna valkoisten päälliköiden poistuminen Venäjän vallankumous taistelujen loputtua Krimin kautta Englantiin oli historiallisia. Monissa muodoissa ja merkityksissä vaihteleva valkoisten reitti Odessaan hengitti, kärsi ja toipui aina uudestaan auttamaan valkoisia eteen päin. Jos Amiraali Koltsak oli säilynyt sodan loppumetrit hengissä, historiakirjoitus kommunismista saattaisi olla erilainen. Hän oli ehkä pätevin keisarillisen Venäjän sotapäällikkö. Lenin ja Stalinin rinnalla taisteli myös useita eteviä miehiä kuten Buharin ja Kamenev, mutta heitä kohtasi diktatuurin poliittisten kilpailijoiden kohtalo. Ennemmin tai myöhemmin päät putoavat. Eräs Sitkeä kilpailija sinnitteli 1930-luvun lopulle asti, kunnes hän sai yhdysvaltaisessa hotelissa jääkoukun päähänsä. Krim on syvästi historiallinen paikka. Putinin puheissa alueen monenla...