Edunvalvojan käsikirja on asetettu tiukat ja kattavat ohjeet edunvalvojalle, mutta kapulakielellä ( http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75339/OMSO_32_2016_Kasikirja.pdf ) . Se on tuhti viranomaistuote. Sitä noudattaminen vaatii perehtymistä ja osaamista, lähes pääkirjanpitäjän osaamistasoa. Osin vaativuus on pohjimmiltaan näennäistä, kapulakielen tuomaa monimutkaisuutta, mutta käsikirja pelaa ja estää tehokkaasti väärinkäytöksiä. Mutta edistääkö se aina käytännössä ko lain ja ohjeiden edellyttämää valvottavan etua, on eri asia.      Ohjeessa pistää silmään yksityiskohta, että ensi tappamisessa valvottajan kanssa, valvojan pitää omaisuus määrittää ja arvostaa. Ei siis arvottaa. On myös kummastuttavaa, että ohje painottuu kokonaisuudessaan valvojan ja valvojan kanssa käymiseen ja neuvotteluun, vaikka valvoja ei ehdi tavata valvottavaansa lainkaan suuren valvottavien määrän takia. Yhdellä edunvalvojalla voi olla 240 valvotta...