Shakki pelin paradoksi antaa kuvaa, mitä voi tapahtua digitalisoitumisessa. 1970-luvulla Big Blue tietokone pantiin pelaamaan pelin taituria vastan. Kone voitti, muttei pysynyt asettamaan nappuloita oikeille paikoille.  Digitalisaation ansiosta sisätyö siirtyy  johtavassa asemassa oleville johtohenkilöille ja ikävät työt suoritustasolle. Yleensä työn polarisoituminen ei tapahdu hetkessä, vaan siirtymä on liukuva ja kestää jopa vuosia. Suuri kysymys kuluu: mihin joutuu keskiluokka ja tyytykö alaluokka hanttihommiin? Vaarana on, että jossain maassa jonain ajan kohtana toimeton keskiluokka nousee kapinaan. Yhdysvallat on ollut mediassa esillä tässä asiaviitteessä. Jokaisessa yhteiskunnissa polarisaatio tapahtuu maalle ominaisella tavalla. Meillä pankkien digitalisoimisen ansiosta vapautunut konttori henkilökunta adaptoitui melko jouhevasti yhteiskuntaan 1990-luvun alussa. Tämä kuitenkin avasi portit työkäsitteen vähittäiseen muuttumiseen. Korona ja etätyö antoivat pontta muuto...

     Suomen politiikka pelaa kahdella arvojaolla (https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005884981.html). Ensimmäisellä poliitikot tyydyttelevät kansaa tasa-arvolla, oikeudenmukaisuudella,   sukupuolten tasa-arvoisella kohtelulla sekä luonnonsuojelun tärkeydellä. Nöyryyttäkin saisi olla. Toisella julkilausumattomalla arvoarsenaalilla eliitti pelaa   etuja itselleen mottona valtaa ja mammonaa minulle ja heti.      Jälkimmäisestä Orpon esimerkiksi: Hän kertoi 30.11. tv 3:ssa, että kaikille on arvokasta siirtyä vähä päästöisiin autoihin vaikka se maksaa. Hän jatkoi, että vähävaraiset päästäkseen tähän voivat tehdä sen eteen enemmän työtä.      Onkin merkillistä, kuinka eräiden filosofien teoriat heijastuvat tätä jakoa myös Suomen politiikassa. Marxin aika kyllä meni jo, mutta Nietzschestä emme pääse eroon. Hän katsoi, että ihmiset jakaantuvat kahteen luokkaan: alaluokkaan, jolle ei tarvitse osoittaa myötätuntoa ja joka tyytykööt dem...