Ylen Aamu TV:ssä Petteri Vuorimäen ja Liisa Kauppilan pohdinta herätti ihmetystä. Se osoitti, kuinka keskustelu Arktisesta alueesta näyttää kiihtyvän samassa tahdissa, kun jäät sieltä sulavat ja jääkarhut mölisevät. Keskustelussa sinänsä ei ollut ongelmaa, mutta sen sisällössä oli, sillä  raadin mukaan siellä on menossa jonkinlainen uuden aikakauden ja uusrenessanssin alku. Ensimmäinen renessanssihan oli silloin, kun norjalainen Robert Peary vuonna 1909 lähti sinne  koirineen 1909. Nyt alueesta kuitenkin keskusteltiin kasvavalla innolla  ilman  konkreettista tarttumapintaa. Puheissa  toistuvat samat debatin särmät, kuin missä tahansa  median pintaan jumittuneissa ähkyinformaatioissa. Tosiasia on, että pohjoisilla napa-alueilla ei tapahdu mitään erikoista ja konkreettista muuta kuin, että jää sulaa ja että vakiintuneen tavan mukaan tanskalaiset haluavat yhä kiivaammin pitää alueen korvista kiinni niin, että päätä huimaa. Alueella on kuulemma arvokkaita miner...

Suomen Keskusta on median mukaan kaipaillut kokouksessaan Jäämeri rataa. Tämä aihe oli vilkkaasti esillä myös 2000-luvun alun mediassa etenkin Uuden Suomen keskustelupalstalla. Geopoliittinen tilanteemme oli erilainen kuin silloin Venäjän silloin esitteessä rooliaan Andropovin, Jelsinin ja Gorbatsovin toimisessa vuoron perään ensimmäisenä puoluesihteerinä. Niinpä keskustelu Suomessa junan radasta oli silloinkin melko väkinäistä keskittyen lähinnä kustannuksiin ja radan Pohjois-Suomelle aiheutuviin haittoihin. Toki mukana oli kustannus/hyöty analyysejä oli, muttei kovinkaan syvällisiä. Tänä päivänä Jäämeri hanke on pelkää teoreettinen ajatus vailla toteuttamispohja faktojen kirkuessa sitä vastaan. Jo nyt Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut tekevät tyhjäksi turvallisuuskorin käyttämisen Pohjois-Suomen puolustuksessa. Se mikä nyt ja edelleen torppaa hankkeen on Lapin asukkaiden vastustus. Se rikkoo maisemaa ja aiheuttaa suurta vahinkoa porotaloudelle. Metsäteollisuus käyttänee raaka...

     Päivän Helsingin Sanominen mukaan maassa on liika poroja. Jäkälä ei riitä 200.000 porolle. Tarvitaan ruokkimista.      Porojen liiallinen määrä luonnon kantakykyyn nähden on tiedetty jo vuosikymmeniä. Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Syy siihen on, että porotalous on tärkeä paikallinen elinkeino, jossa on paljon ristiriitaisia näkökulmia. Porotaloudessa tilannetta voidaan verratta valtion päätökseen, jossa maanviljelijöiden peltoalla supistettaisiin. Siitä syntyy poru.     Toinen porotaloutta ja matkailua uhkaava tekijä on kaivostoiminta. Talvivaarasta huolimatta pohjoisen kaivosteollisuus on massamme tulevaisuuden ala,  joka jo nyt  kasvattaa bkt:tä sadoilla miljoonilla euroilla.     Kolmas horisonttisissa häämöttävä peikko paikallisille elinkeinoille on Jäämerirata-hanke. Suunnittelijoiden pöydillä on kolme eri ratareittiä: käsivarresta Norjan rannikolle, päälakia kohti...

Päivän Helsingin Sanomin esittelemä Teema-kanavan uusi päällikkö Marika Kecskemeti aikoo pitää kanavan brändin terävänä kosiskelematta suurta katsojamäärää. Hyvä. Kanava on ollut poikkeus ylipursuavassa tarjonnassa. Sen ohjelmien skaala vaihtelee hävyttömän paljon, mutta pysyy brändissään ja tukee sitä. Kanavan kotimainen uutuus Ville Haapasalon retket koillisväylän rantamilla oli viiltävän tarkka. Kamera  saattoi joskus pyörähdellä vailla päämäärää ja Villen puheet toisinaan olivat hätäisä huiskaisuja. Kamera oli kuitenkin aina oikealla paikalla  ja Ville loppujen lopuksi oikeassa roolissa. Teos ehkä tietämättään antaa inhorealistisen kuvan, miten eri alueilla paikalliset elävät erilaisilla elämän tyyleillä etsien toimentulonsa hallinnon kouran alta omintakeisilla konsteilla. Luonnon karuus ei sinänsä tehnyt vaikutusta. Sen sijaan kyyninen tapa, jolla kerrostaloraadot, laivanröttelöt ja tuhannet pesualtaan pohjat on jätetty maan kamaralle ja Jäämeren huudeltaviksi, on p...

Televisio 1:n prisma ohjelmassa 23.12. esitettiin huima tositarina, joka voi tuoda toivoa tämän päivän ahdistukseen. Etelä-Amerikasta oli tuotu Australiaan vuosi kymmeniä sitten jättikonna, sammakkolaji, jota harvinaiset Australian kvollit, hiiret, söivät herkkunaan. Konna oli myrkyllistä ja tämän seurauksena kvolleja uhkasi kuoleminen sukupuuttoon. Australialainen tohtori Jonathan Webb päätti pelastaa kvollit. Hän poisti kiinni ottamistaan konnista myrkyllisen selkäosan ja korvasi sen myrkyn aineella, joka aiheutti kvolleille pahoinvointia, muttei tappanut niitä.  Tämän jälkeen hän syötti laboratoriossaan kvolleille pahoinvointia aiheuttavaa konnan lihaa. Kvollit kokiessaan lihan aiheuttavan pahaa oloa oppivat nopeasti olemaan syömättä sitä. Webb päästi näin opettamansa kvollit luontoon lisääntymään. Ja kas kummaa, kvolliemot opettivat jälkeläisilleen olemaan  vaanimatta ja syömättä konnia. Nyt ilmastomuutoksen jäljet näyttäytyvät Pohjois-Amerikan ennen näkemättöminä jä...

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen. Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan. Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopa...