Usein ajatellaan, että matematiikka rajoittuu työelämässä pääasiassa tietojenkäsittelyyn tai taloussuunnitteluun ja budjetointiin. Tämä on virheellinen käsitys. Toki matematiikka jyllää siellä, missä on numeroita ja tarvitaan niiden monen suuntaisia ja monenlaisia matemaattista operaatioita. Mutta matematiikka pelaa myös siellä, missä joko testi tai puhe on saatava muotoon, joka takaa esitettävän asian esittämisen niin, että se tulee ymmärretyksi lukijalle tai kuulujalle. Tässä pitää pyrkiä olennaisten kysymysten johdonmukaiseen ja selkeään esiin tuontiin, mutta vain välttämättömien seikkojen. Esitelmässä tai luennossa tämä ei saa merkitä, etteikö puhuja tai luennoitsija voisi evästää kevennyksillä ja huumorilla sanomaansa, kunhan nämä eivät saa ylivaltaa esityksessä. Joskus tapaa koulutustilaisuuksissa esityksiä, joissa kevennykset ovat taipuneet epämiellyttäviksi tai täysin asiaan kuulumattomiksi tai jopa sitä vääristäviksi. Esittäjä ei saa langeta sudenkuoppaan, jossa hän luottaa ...

Katselin ja kuuntelin perussuomalaisten useimpien puheiden pitäjien puheet Seinäjoella 14.8.2021. Enempi puheissa kiinnitin sisällön sijasta huomiota esitystapaan, retoriikkaan. Verrattaessa monen muun puolueen puoluekokouksen edustajien sanomisiin yllätyin. Persujen edustajat perä perään pitivät sanomisensa hyvän puhujan tai luennoitsijoiden tekniikalla ja intonaatiolla. Puheen rytmitys oli selkeää ja johdonmukaista sekä hyvin rytmitettyä. Se kuului myös juuri tarpeellisella volyymilla. Sitä ei oltu höystetty liian kovalla koreografialla, vaan tilanteeseen sopivalla eleillä ja sanoituksilla. Katsekontakti osui jokaisen silmiin osumatta kuitenkaan erityisesti kehenkään. Tämä on yksi signaali hyvästä ja intensiivisesti katsojiin uppoavasta sanomisesta. Elekieli oli hyvin suppeaa sulautuen luontevasti puhujan yleisilmeeseen, habitukseen. On vaikeaa sanoa, olivatko puhujat saaneet alan koulutusta ja missä määrin. Nyt tuli varmaankin liiallisia ylisanoja puheiden pitäjistä mutta, kun seu...

Päivän HS:ssä oli kivalla ja iloisella tavalla Suvi Pasasen mielipide juttu matemaattisesti ja muutoin lahjakkaista ihmisistä. Matematiikkaa karttavan ei tarvitse olla katkera siitä, ettei hän omasta mielestään ole lahjakas numeroissa. Hän voi sopivasti tuoda esille pärjäämisensä muilla avuillan työelämässään. Itse matemaatikkona koen, ettei arjen työelämässä ole useinkaan jyrkkä eroa matemaattisesti kyvykkään ja muita taitoja omaavan henkilön aikaansaannosten välillä. Toimenkuvassa usein esitetään työ tuomat vaatimukset. 40 vuoden urani aikana en ole törmännyt yhteenkään yritykseen ja organisaatioon, jossa pärjäisi vain matematiikalla. Matematiikasta voi olla jopa haittaa, jos sen kieltä jatkuvasti puhuu kahviossa ja kokouksissa. Jos eksaktivisuutta vaativissa tehtävissään aina painaa päälle matematiika edellä, työt saatavat loppua. Tämä siksi, että näin käyttäytyvät työntekijät eivät ymmärrä aiheuttamiaan haittoja työyhteisölleen. Matemaattisuuden yli valta kuuluu samaan sarjaa...

Sanna Marin ja Annika Saarikko eivät kuulu tähän ryhmään. Tänään HS:ssä oli pohdintaa aiheuttava Tuukka Tomperin ja Jarkko Tuusvuoren laatima Vieraskynä artikkeli kriittisyydestä. Se sai veret seisahtumaan vertauksessa eduskunnan kyselytunnin väittelyihin. Artikkelin laatijoiden mukaan epäilyn (kriittisyys) tulee perustua parhaaseen saatavissa olevan tutkittuun tietoon. Esimerkiksi sotesta käydyt väittelyt ovat eduskunnassa populaariviihdettä. Esimerkiksi Orpo väitti ilman perusteluja, että tuleva sote heikentää palveluja ja lisää kustannuksia. Kansaedustajien puheiden kohteena ovat äänestäjät, joita he väitteillään yrittävät saada heitä äänestämään. Sellainen retoriikka, jossa viitataan muutaman vuoden takaisiin vastapuolen sanomisiin, kuuluu tupapuheiden sanaseppojen arsenaaliin ja on jo arkkukamaa. Eduskunnassa on muutama veteraani, jotka ikänsä ja kokemuksensa rasittamina ja painamina eivät yritäkään käyttää retorisia voimia puheissaan edukseen. Kansanedustajilla on käytettävis...

Iltapäivät lehdet tekevät työtään yleisesti ottaen hyvin ja asiallisesti. Ne eivät toimi niin, että lukija jää suurpiirteisyyden valtaan, vaan niissä on aina jokin ylösnosto. Itse kukin voi olla mitä meiltä tahansa niiden nostoista, mutta kyllä ne välittävät tietoja ja tausoja lukijoilleen. On vaikeaa sanoa, onko uutishankinnassa joskus joku liukunut laiskuuden uralle täyttäessään päivän urakkaasa. Tyypillinen tapaus on puhelimella pyydetty kommentti asianomaiselta käsillä olevasta asiasta ja sen jälkeen kommentti kyseisen alan asiantuntijalta. Se on näppärä ja tehokas tapa jutun teolle. Tässä keinossa ei ole mitään moitittavaa, mutta sen tullessa vallitsevaksi tavaksi laatia juttuja, se väistämättä ohentaa jutun sisältöarvoa. Korostettakoon, että tällainen keino tulee kuuluumaan todennäköisesti pitkään median keinovalikoimaan ja hyvä niin. Meteorologi Joonas Koskelan yskähdys tänä aamuna säätiedotustilanteessa sai eräässä iltapäivämediassa melko suuren huomion. Yskähdys vaikutti a...

     Yleensä Euroopan maiden johtajat ovat tasapaksua massaa puhumisessaan ja  vetovoimaisuudessaan. Aikoinaan Hitleriä pidetiin armottoman hyvänä puhujana, mistä vanhempani sekä  ovat myös saaneet osansa sekä  myös itse . Hänen puheissaan tämän päivän mittapuun mukaan painottui kuitenkin liiallinen raivoaminen ja kiihkoilu.      Kiistämättä Boris poika on oiva sanankäyttäjä, mutta jää jälkeen Churchillin sanakäytöstä. Espanjan Franco oli puhe-esitykseltään inisijä, mutta raakuudessaan Stalinin veroinen. Stalin taas oli ilmeetömän vakava sanelija, joka kykeni puhumaan samalla monotoonisella kaiulla äitinsä ja puoluetoverinsa murhasta.Meidän Mannerheim oli bättre folk- miehiä, jonka suomen kielen taito oli opittu salonkiparoneilta. Kekkonen puhui soopaa ja asiaa vain suomeksi.      Tämän päivän Euroopan johtajista erottu edukseen Erdogan. Hän entisenä huippu jalkapalloilijana omistaa suuri kapasiteettiset keuhkot, hyvän artiku...

     Mediassa ( http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005077992.html ja somessa on keskusteltu entisen pääministerin ja nykyisen kansanedustaja A. Stubbin   maksullisista puhetilaisuuksista. Eniten on otettu kantaa hintaan, jopa 9000€/tunnin tilaisuus.      Kansanedustajana yhtenä tehtävänä pyrkiä saamaan viestinsä puhumalla perille, tärkein kanava. Tässä hän joutuu kansaedustajana kuitenkin ottamaan huomioon eduskuntatyönsä asettamat vaatimukset ja   hallituspuolueen edustajana hallitusohjelman kannanotot ja yleensäkin puolueensa linjaukset.      Muutoin ei kenelläkään pitäisi olla huomauttamista, päinvastoin voi olla ylpeä, että jollain kansanedustajalla on markkinahintaista kysyntää puhujana.

     Jos kuulijalle tärkeäksi tarkoitetun puheen jälkeen jää jäälle olotila, että hän jää seilaaman unohduksen valtameren alloille, puhuja on epäonnistunt. Tänään Ylen ja HS:n puhetapaa koskevista uutisoinneista saa käsityksen, että valittu puhetyyli olisi persoonallisuudedta irrsllinen maneri, joka kaivetaan pakista vihellellen mielen tilan mukaan. Ei näin saa olla.      On totta, että puheen tuotannon selkeät virheet kannattaa korjauttaa, ärrät ja ässät. Kun puhetyyliä uudistamisella halutaan kohotta karismaa ja puheen vaikuttavuuta, ollaan ahtailla vesillä. Vedet muuttuvat entista sokkeloimmiksi, jos harva tahtisella puheella yritetään peityää sisällön puutteita. Tällöin liikutaan farssin rajamailla.      Kun puhuja hallitsee asiasisällöt kuin omat taskunsa, kysymys puhetyylistä on omituinen kysymys. Tällöin kokeneelle puhujalle oikea puhetyyli tulee automaattisesti vaihdellen puheen eri kohtien vaativien nyannssien ja painoarvojen muk...