Yhdellä yhteiskunnan sektorilla on vallinnut harvinaisen pitkään linnarauha. Rauhaksi sitä voi kutsua, sillä vaikka hallinnon laitamaiden nuotioista kipinöitä sinkoilee reformien aikaansaamiseksi. Sääntelyn purkamisesta kukaan ei nyt puhu halaistua sanaa. Hiljaiseloa kuvaa Piia-Noora Kauppi Ylen aamu-tv:ssä ajat sitten esittämä lyhyt saarna. ”Uutta sääntelyä tulee jatkuvasti. ”Enää ei ehdi muuta, kuin neuvotella juristien kanssa, miten niiden kansaa menetellään”. Hiljaiselon tekee ymmärrettäväksi se, että sääntelyn ja normien purkaminen radikaalisti on osoittautunut mahdottomaksi, vaikka se on ollut politikkojen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen. Se, joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisältä paljas...

     Nyt Suomen valtion kannattaisi ottaa suurempi määrä lainaa kuin niukkuudessa näkyvä tarve on, esimerkiksi 20 - 35 miljardia euroa. Tämä siksi, että historian opetuksen mukaan globaalin kriisin alkuvaiheessa tai sen aikana otettu velka  havisee lähes näkymättömiin kriisin loputtua. Tänä aikana velka saakin eri perspektiiviin kuin sen ottohetkellä. Tämä johtuu mm uudenlaisien globaalien tuotantojärjestelmien romahtamisista ja uusien syntymisistä, finanssijärjestelmien kaatumisista ja uusien kivuliaiden synnyttämisistä, talousjärjestyksen pakkoreformeista ja valuuttakurssien muutoksista.      Näiden lisäksi velkaan voi oleellisestikin vaikuttaa nationalismin nousun mukanaan tuomat erilaiset eri maiden sääntelyjärjestelmät. Maat voivat myös tulleillaan säädellä talouttaan omaa kansallisia etua edistääkseen. Suuren koronaongelman aikana kansallista itsekkyyttä on jo esiintynyt pienessä mittakaavassa kasvosuojusten lähes ryöstämäistä muistuttavissa kaha...

     Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut esillä hallituksen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.      Esiin tuodut hallituksen linjaukset ja julkisuudessa käyty keskustelu asettavat sääntelyn käytön yhteiskunnan toimivuudessa meillä varsin maltilliseen viitekehykseen. Ei hinguta ääri liberalististen ajatuksien perään. Halutaan vain, että nykyinen mallimme säilyy, mutta tehot lisääntyvät. Hyvä näin.      Se joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisältä paljastuu uusia takkuja, jotka lopulta lannistavat kerijät. Esimerkkinä tästä käy hallituksen yritys helpottaa rakentamiseen liittyvää normistoa ja lupaviidakkoa. Ei onnistunut, koska ihmisten valitusoikeut...

     Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut esillä hallituksen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.      Esiin tuodut hallituksen linjaukset ja julkisuudessa käyty keskustelu asettavat sääntelyn käytön yhteiskunnan toimivuudessa meillä varsin maltilliseen viitekehykseen. Ei hinguta ääri liberalististen ajatuksien perään. Halutaan vain, että nykyinen mallimme säilyy, mutta tehot lisääntyvät. Hyvä näin.      Se joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisältä paljastuu uusia takkuja, jotka lopulta lannistavat kerijät. Esimerkkinä tästä käy hallituksen yritys helpottaa rakentamiseen liittyvää normistoa ja lupaviidakkoa. Ei onnistunut, koska ihmiste...

    W. Hazlitt on sanonut, että säännöt ja esikuvat tuhoavat nerouden ja taiteen. Jos tämä pitäisi paikkansa, säädöspurkajien mielestä Suomessa olisi kauan sitten loppunut varteenotettava ajattelu ja yrittäminen.     Sota säädöksiä vastaan puhkea noin 25 vuoden välein. Pieniä paikallisia taisteluja on kyllä välivuosina. Nämä sodat ovat sammuneet itsestään.      Nyt on meneillään vakavasti otettava purkuhuuma. Toivottavasti onnistutaan.      On varma, että on alueita, joissa säädöksiä voidaan purkaa heti joutumatta tilalle uusia säädöksiä. Tämä on siellä helpointa, missä vastustus on pienin. Muiden muassa apteekki ja autokoululupien poistamista on turha esittää kovien ammattiryhmien vastustuksen takia.      Kansalaisten asiaan kohdistuvan intressin ja mielenkiinnon säilyttämisen ja ehkä myös saatavien vinkkien vuoksi olisi hyvä, että jo valmistelussa olevista purkukohteista julkaistaisii...

       Kun pääministeri totesi arvionitikeskuksen jo aloittaneen normien ja lupien uudistamisen tai lopettamisen vaikutusten selvittämisen, se kuulosti siinä kontekstissa luonnolliselta lupaukselta kaivaa hyvyys esille ilman välihuutoja. -Tärkeimmät normit perataan ensin, koska ne vievät aina eniten aikaa ja aiheuttavat vastustusta. -Koko kenttä saatetaan sujuvuuden tilaan, koska silloin alkaa tapahtua onnistumisia niiden palkitessa ja yllyttäessä toisiaan sekä viranomaisia yhteistyöhön.      Kaksi kymmentä neljä vuotta sitten 6.6.1991 oli alkanut edellinen yritys, jossa ensimmäiset yhteistoimintapisteet organisoivat palvelunsa toimimaan. Eri viranomaisten toimivaltakysymykset pyrittiin ratkaisemaan, lupia karsitiin ja yksi suuri ja välttämätön prosessi, ympäristölupamenettely toteutettiin. Aluksi se tuntui raskaalta ja hyödyttömältä. Apteekki- ja lääkäriluvat säilyivät.      Matka oli hidasta, mutta se oli kuitenkin alkanut. S...

      Tänään viimeksi sääntelyn kimppuun hyökkäsi Piia-Noora Kauppi Ylen aamu-tv:ssä. ”Uutta sääntelyä tulee jatkuvasti. ”Enää ei ehdi muuta, kuin neuvotella juristien kanssa miten niiden kansaa menetellään”.   Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut politikkojen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.        Julkisuudessa käyty keskustelu asettaa kuitenkin sääntelyn käytön yhteiskunnan toimivuudessa meillä varsin maltilliseen viitekehykseen. Ei hinguta ääri liberalististen ajatuksien perään. Halutaan vain, että nykyinen mallimme säilyy, mutta tehot lisääntyvät. Hyvä näin.        Se joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisä...

     1960-luvulla elokuvaa ravisteli modernismin aalto Itä-Euroopasta, Britannian, Intian, Japanin ja Brasilian kautta Yhdysvaloihin saakka. Uskottiin, että luovalla kameratyöskentelyllä voidaan rakentaa sisällön ydin. Syntyi kuitenkin vain modernismi itsensä takia.     1970- luku tuuppasikin kameran takaisin palvelijan rooliin. Siitä alkoi käsikirjoitusvetoinen laatuelokuvien rynnäkkö.      Lukiessa Talouselämä-lehdestä 9/2015 Sanni Grahn-Laasosen ja Olli-Pekka Heinosen juttua julkishallinnon kehittämisestä tuli mieleen 60-luvun kameratyöskentely, hajanaisia mielikuvia ilman sisältöä.      Kirjoittajien sloganit ”Muutos ei synny käskemällä, ”Julkisen hallinnon pitää siirtyä kansalaisten kanssa samalle puolelle tiskiä”, jne ovat vain vanhoja kamerakuvia. Grahn-Laasosen hallintomodernismi poikkeaa kuitenkin vaarallisesti 60-lukulaisesta modernismista siinä, että Grahn-Laasosen opit tarjotaan median välityksellä koko yht...

     Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Sääntely on kuulema suuri syyllinen kestävyysvajeeseemme.       Sääntelyn kimppuun hyökkäsi Stubbin hallituksessa ensimmäisenä ministeri Räty, joka jo ennen virkaan astumistaan aikoi käynnistää rajun hyökkäyksen tätä vihollista vastaan. Nyt koko vaalikenttä käy talkoitaan tätä peikkolaumaa vastaan.     Sääntelyn purkajilta pitää edellyttää perustelut sanomisilleen.   Jokaisen säännöstelyn purkajan täytyy osoittaa, mikä puretaan, mitä siitä seuraa ja pitääkö luoda samalla luoda sääntelyä.      Suppeastikin ymmärrettynä sääntely pitää sisällään lait ja asetukset, siis oikeusjärjestyksemme eli oikeusvaltiomme perustan. Sääntelyn voidaan laskea mukaan myös viranomaisten määräykset ja ohjeet ja niin aiheuttama byrokratia. Tähän jälkimmäisen sääntelyyn on voinut jokainen ministeri aikoinaan puutta, jos halua olisi ollut.   ...

     Leipää ne ovat leivän murutkin, toteaa vanha pohjalainen sanonta. Mutta sävy muuttuu mediaa seuratessa. Kuulleessaan viimeisimmät uutiset irtisanomisista köyhyystutkija luuli olevansa niin syvässä unessa, että herätessään hänestä tuntui, ettei todellisuudesta ole mitään jäljellä.      Tämä synkkä uni kuitenkin todistaa, ettei ahneudella ole ylärajaa.   Danske Bank ja Nordea ovat tämän alan lipun kantajia. OP seuraa perässä irtisanomalla nyt 380 henkilöä.      Pankeille digitalisaatio luo mahdollisuuksia, alhaiset korot haasteita ja sääntely turvallisuutta eivät esteitä.        Pientä yrittäjää riepoo, kun laina tyssää ja samanaikaisesti hoetaan, että vain kannattava yritys lisää maan elinvoimaisuuta. Pienyrityksen ei tarvitse erityisen kannattava, kunhan se elättää perheen. Kolmen asunnon taloyhtiö lainan saannin ehdot ovat mahdottomia.      Näille irtisanoja pankeille voi sanoa, ...

Yle uutisen tekemässä arvotutkimuksessa 4.1. ei voi päätellä, että suomalaiset kaipaisivat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnan vapautta, kuten Katainen antoi ymmärtää uudenvuoden puheessaan. Vain viidennes kannatti yksilön vapauksia, neljännes oli konservatiivisia maaseutulaisia, kolmannes oli laillisuusihmisiä ja viidennes maailmanparantaja ja julkisen talouden ystävä, noin suurin piirtein. Yli puolet kuitenkin katsoi, että Suomessa holhotaan liikaa. Olisi tärkeää tietää, miten ja missä Suomessa koetaan hohottavan liikaa. Hallituksen esitys kodinhoidon tuen jakamisesta tasan kummakin puolisen kesken lienee holhoamista. Mutta se on myös työvoiman tarjonnan lisäämistä, mitä nyt niin kovasti halutaankin. Kauppojen aukioloaikojen säänteleminen vaikuttaa holhoamiselta, muttei ay-väen mielestä. Ajokortin uusimis-, autokatsastus-, nuohoamis-, liikennelupa-, apteekinpitolupa-, rakennuslupa- ja aseenkatolupapakko ovat holhoamista. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä yht...

Ensimmästä kohtaa, kuntien tehtävien uudelleen arvointia, on koetettu jo monta kertaa työstää, tuloksetta. Viimeisempänä keinona  kuntaliitto pyytää kuntia esittämään tehtävien karsintaa. On jo käytännössä selvää, ettei miljardin euron säästöä tällä tavoin saada. Viides kohta on mielekiintoisin: tehoa ulkoistamisella. Sen toteuttaminen suoraviivaisesti lisää tehttomuutta,  koska yksittäisessä hoitoketjun osassa tehostaminen voi johtaa toisessa kohtaa  kustannusten reiluun nousuun. Esimerkkinä käy yksityiset lonkkaleikkaukset, joita joudutaan korjaaman julkisen sektorin laitoksissa. Seitsemmännessä kohdassa vaaditaan julkista sektoria irti bisneksestä. Tämä on periaatteessa oikea ja tärkeä vaatimus, mutta kun kilpailuts ja  markkinat eivät riitävästi toimi, kunta jotuu viranomisena "sääntelemään" tiettyjä palvelutoimialaoja. Kunta jatkaa siitä, mihin valtion sääntely ei ulotu riitävien markkinaelementtien ylläpitämiseksi. Kun markkinat toimivat, on sama kuka pelve...

Onneksi olkoon Helsingin Sanomille 16.10.2013 omistajaohjausta käsittelevästä pääkirjoitukseta. Aiheesta kiinnnostuneen kanattaa panna artikkeli talteen. Hallinnon hidasliikeisyys pursuilee jutusta kautta linjan. Maan hallituksilta kesti 15 vuotta irroittaa omalle ministerille omistaja ja erilleen sääntelijästä. Se oli suuri periaattelinen operaatio. Siksi omistajaohjausministerin posti on myös niin tuskainen. Onnea myös Pekka Haavistolle. Omistajan eriyttämistä sääntelijästä voidaan verrata vaikeudeltaan kuntauudistukseen. Valtio sääntelee ja rahoittaa  kuntia, jotka puolestaan vastaavat hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Nyt epäkohtina on kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saamisessa ja eri suuruiset veroäyrit eri kunnissa. Muut epäkohdat ovat toisarvoisia. Joku voi kysyä, mitä sitten. Onhan maita, joiden eri osat ovat tyystin erilaisten palvelujen ja vallan varassa. Suomessa kuitenkin pieni maa ja siksi lain mukaan kansalaisten pitää saada maan jokaisessa kolkassa s...