Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella työyhteisö politiikka merkityt tekstit.


3998. Missä viivyt uusi Darwin

       Hän opetti meille kirjoituksissaan, että eliökunnan perimään keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat ympäristö, luonnon valinta ja mutaatiot. Vapaasti tulkiten hänen sanomansa tarkoittanee sitä, että kun ympäristö muuttuu, siitä parhaiten selviytyvät ne, jotka perimässään ovat saanet muita paremmat kyvyt selviytyä tästä muutoksesta. Nämä pitkällä aikavälillä selviytyvät ja muut kuihtuvat pois. Onnekkaan mutaation sattuessa kehitys voi mennä tiikerin loikalla eteen päin. Kahdessa tuhannessa vuodessa ihmisen elinympäristö on muuttunut huomattavasti, kahdessa sadassa rajusti ja    kahdessa kymmenessä valtavasti. Ja ihminen olisi sama.   Mikä on syynä, kun Darwinin laki ei näytä toimivan? Erään teoriaan mukaan ihmisen aivot eivät    ole muuttuneet sitten kivikauden. Teorian kannattajat sanovat: jos kivikauden vastasyntynyt lapsi voitaisiin siirtää meidän aikaamme ja ympäristöömme, hänestä kasvaisi normaali kiireinen ja stressaantunut ihminen...

1174. Yksilöllinen lehti sähköpostiin

     Kokoomuspolitiikoiden puheenvuorot korostavat yksilöllisyyden valtaavan alaa. Siis yhä suuremassa määrin halutaan individuaalinen ratkaisuja ja hyödykkeitä.      Media-alan on tiedetty pitkään olleen osin alamaissa ja etsimässä uusia konsepteja  markkinoille. Sähköiseen kirjaan ja sanomalehteen asetettiin suuria odotuksia, mutta boltmainen kiito puuttuu.      Itse olin aikoinani pohtimassa kunkin toivomusten mukaisen yksilöllisen sähköisen sanomalehden tuottamista tilaajan sähköpostiin. Muitakin oli samalla apajalla, mutta kaikilta puuttui ison lehtitalon tuki.      Konsepti oli periaatteessa yksinkertainen. Lehden tilaaja merkitsee palvelun tarjoajan sähköiseen lomakkeeseen rastin, minkä lehden  vakiopaikalla tai nimellä olevan jutun hän haluaa liittää hänelle räätälöityyn sähköiseen lehteen. Kullekin tilaajalle sähköinen sanomalehti siis kootaan ympäri Suomea ilmestyvien eri le...

1173. Mullistajatyypit esiin

     Joskus edistyksellinen muutos ei maksa mitään ja tulokset ovat erinomaisia. Tämä tapahtuu muiden muassa silloin kun henkilö siirtyy huonosta ruokavaliosata hyvään. Joskus hyvä muutos voi olla myös ilmainen hallinnossa.       Kun valtion talouden tarkastusvirasto (vtv) oli valtiovarainministeriön alainen se ei   ottanut roolikseen mullistajatyyppiä, vaan jätti   pääministerin ja valtiovarainministerin vastuualueet rauhaan. Sitä kovempaa kritiikkiä virasto saattoi esittää muihin hallinnonaloihin.      Viraston siirryttyä vuona 2001 eduskunnan alaisuuteen ääni kellossa muuttui. Viraston tri Tommi Voutilainen esitti kovaa ja perusteltua kritiikkiä valtiovarainministeriön rooliin ohjata valtion suuria itc-hankkeita. Ne olivat rahareikiä, joista valui konsulttifirmojen taskuihin euroja kuin ukkosella ääniä kepun laariin. Uusimmassa Kanava-lehdessä vtv:n pääjohtaja Tuomas Pöysti piti lähes katastrofina S...

1166. Koppava kokoomus

     Katse oli välin vakaa, jolloin se olisi voinut miellyttääkin, toisinaan leikkisä ja jyrkkä, joka pani epäilyttämään. Näin kirjoitti aikoinaan L. Tolstoi.      Joka tapauksessa näin pienestä saattaa olla kiinni, kun kysytään muutamalta tuhannelta ihmiseltä hyvin tunnepitoista seikkaa.      Kysymys ei ole pelkästään siitä, miltä asiat näyttävät ulos päin. Kokoomuksessa on tavallista enemmän yrittäjiä ja koulutettuja, ylipäätään esiintymisvarmoja kannattajia. Kokoomukselle ei ole ongelma nämä kannattajat vaan ne, jotka esiintyvät kokoomuksen puolesta julkisuudessa. Ssiis Stubb, Kauma, Räty, Männistö ja uusi puoluesihteeri, joka ei ole vielä esiintynyt julkisuudessa. Kyllä pitäisi esiintyä, kun on kykypuolueen edustaja, nimenomaan puheenjohtajan valitsema ja tällaiset selitykset tehtävänään.      Jos koppava mielikuva säilyy vaalikauden loppuun, vaalitappio on varma. Sillä äänestäminen on ainut...

1164. Rock´n rolliksi soten kanssa

     Hallituspuolueet tehdessään kesän korvilla soten päälinjaukset ainakin joidenkin mielissä kävi, miten rahoitus tulisi järjestää. Ongelmaksi vain voi muodostua se, että tarpeeksi sitä hierottaessa sote-ratkaisu saattaa muistuttaa liikaa keskusten maakunta-kotikunta ratkaisua.      Rahat tulisi jakaa sote-alueiden kelan tilille ikään kuin sote-alue olisi yksi iso kunta. Jakoperusteina olisivat väestömäärä ja muut kysyntään vaikuttavat parametrit. Tämä saattaa edellyttää perustuslain muuttamista. Täytyy vakavasti kysyä, mihin tarvitaan tuotantoalueita.      Toimivaltaisen sote-alueen keskusjohdon tulisi päättää kehysten sisällä kilpailuttamisesta ja rahoituksesta.      Muutosten vaatimia toimenpiteitä ei saada suunnitellussa aikataulussa missään nimessä vietyä läpi. Jos aikataulun lykkäys aiheuttaa imagotappioita muiden muassa luottoluokittajien silmissä, itsepä hallitus grillille meni. ...

1161. USA:n ja EU:n kauppasopimimus ja veroparatiisit

     Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisten TTIP-neuvottelujen tavoitteena on saada   laaja ja monipuolinen vapaakauppasopimus. Se koskee mm. investointeja niiden suojaa investoijalle ja tilanteita estää kansallisin demokraattisin keinoin investointien toteuttaminen.      Samaan aikaan kun kauppaa vaputetaan, ympäri maailmaa on 82 salaajamaa kärkenään Sveitsi lähellä Euraapan unionin maantieteellistä keskipistettä. Lähellä tätä toimii myös yksi EU:n perustamaista ylpeä veroparatiimaa Luxemburg. Yhdysvalloilla on oma Svetsinsa Delaware.      Veroparatiisimaissa on noin 20 biljoona dollaria kätkettynä verokarhujen ulotumattomiin. Nyt muutamat suomalaisetkin kärrävät salkuissaan piilorahojaan verosanktion rajapyykiksi muodostuneen vuoden 2014 takia Suomeen.      Hyvä kauppamoraali istuu keveänä ja iloisina kyyhkyläisenä salissa kauppajohtajien harteilla heidän allekirjoittaessa suuria kauppasopimu...

1154. Sitran esitys sote-alueiden rahoittamiseksi

     Sitran näkemys rahoittamisesta on oikea. Pitää siirtyä yksikanavaiseen rahoitusmalliin. Siinä sote toimii Kelan tilin avulla rahoittajana. Kuntien nykyiset soten kuntavero-rahat ja valtionosuudet   sekä asianomaiset kela-rahat menisivät tälle Kelan tilille, samoin työterveyshuollon rahat.      Sitran esityksessä on myös erittäin merkittävää se, että sote-alueen palvelut tuotteistaan saman laatuisiksi koko maassa. Palvelupaketit on muotoiltava niin, että pienetkin yritykset voivat olla palvelujen tuottajina.      Myös kuntajärjestöt ovat esittäneet saman suuntaisia ratkaisuja kuin Sitra.      Sitran esitys on kaikin puolin järkevää. Soten rahoitus pitäisikin hoitaa tältä pohjalta.      Hallituksen soteryhmä ei pyytänyt lausuntokierroksen saatekirjeessään erityisesti kannanottoja rahoitukseen. Tämän lausuntokierroksen saadut tulokset ovatkin ristiriitaisa. ...

1148. Eurooppa ei saa luovuttaa

     Suuressa mittakaavassa Yhdysvaltain eurooppa -politiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, vaikka maa on jonkin verran lisännyt mielenkiintoa Tyynen valtameren suuntaan. Euroopan suuri haaste kohdistuu sen Venäjä-suhteisiin.      USA:n hegemonian jatkuva kasvaminen on tosiasia. Aikaisempien valtakeinojen rinnalle maa kehittänyt aivan uudelle tasolle BIG DATA:n soveltamisen ja avaruus teknologian käytön sotilaallisiin tarkoituksiin. Uusimpana keinona on valtaviin mittasuhteisiin kasvanut lennokkisota. Tämä sota ei ole leikkisotaa. Se on ohjussotaa valtameren takaa bunkkereista.      Eurooppalaisuus on erilaista kuin pohjois-amerikkalaisuus. Se on sitä jo lähtökohdiltaan. Eurooppalaisuus on kasvanut Jerusalemin, Ateenan ja Rooman valtakunnan kautta omaleimaiseksi kulttuuriksi. Sen ikivanhat yliopistot Kreikasta Reinille ovat edustaneet tieteiden ja taiteiden kärkeä maailmassa. Eurooppalaisuus on pystynyt vuosisatoja jatku...

1147. Byrokratia - rakastettumme

     Sanokoot mumisevat länsirannan tutkijat mitä tahansa byrokratia on rakastettumme. Se kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. Yhdeksän kymmentä prosenttia siitä muodostaa hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustan.        Byrokratia on kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, sinne uppoa. Kun siitä vetää, se venyy. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain. Se on kuitenkin välttämätön joka päiväisen leivän aines.        Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen kestävyysvajeeseemme. Sen kimppuun hyökkäsi Stubbin hallituksessa ensimmäisenä ministeri Räty, joka jo ennen virkaan astumistaan käynnisti toimialallaan rajun hyökkäyksen tätä vihollista vastaan. Nyt koko puoluekenttä käy kymmenettä taisteluaan ja talkoitaan tätä peikkolaumaa vastaan.        Jos haluaa olla oikein ankara, jokaiselta, jok...

1145. Poliitikot A-talkin pöydässä

     Elisessä A-talkin ohjelmassa Ben Zyskowicz lausui varomattomasti, että sote-uudistuksen tärkein tavoite on saavuttaa rakennepoliittisessa uudistuksessa sotelle asetettu muutaman miljardin euron vuosisäästö. Totta kai tärkeintä on turvata laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut.     Oikeusministeriön lausunto sotesta oli myös melko murhaava. Lakiesityksessä ei ole tarpeeksi hyvin pohdittu, miten rahoitus järjestetään loukkaamatta perustuslaissa lausuttua kuntien itsehallintoa.      Rahoituksen yksityiskohtasineen suunniteluun on muitakin syitä, esimerkiksi budjetointi, kirjanpito ja seuranta.     Samalla kun sotea viedään tavalla tai toisella eteen päin kannattaa silmäillä, millä muilla keinoilla tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä organisaation joustavuutta. Professori Jorma Rantanen on esittänyt aiheesta seuraavan listan:   Nopeat *ulkoistaminen *työtahti *työjär...

1141. Apusen sanakirja sotesta

     Tänään on HS:n pääkirjotussivulla Matti Apusen artikkeli ”Sote tarvitsee oman sanakirjan”. Kuten arvata saattaa, siinä tuomitaan hallituksen sopiman sote-ratkaisun päälinja. Kirjoitus oli EK:n linjan mukainen ja OK.   Yhteä pienenä tekijänä se on tarkoitettu vaikuttamaan EK:n näkemysten mukaisesti tulevan hallitusohjelman sote-kirjauksiin.      Eräs kömmähdys siinä on. Apunen ilmeisesti tietoisesti vertaa suunniteltuja kustannuksia toteutuneisiin kustannuksiin. Kyse on siitä, että   Parkanon kunnan ulkoistaessa sote-palvelunsa Pihlajalinnalle, kunta saa siitä neljän miljoonan euron säästöt vuodessa verrattuna   kunnan nykyisiin sosiaali- ja terveystoimen nettomenoihin.      Neuvostoliitossa mentiin vielä pidemmälle. Siellä laskettiin kansatalouden kasvu niin, että verrattiin edellisen vuoden suunniteltuja tuotoksia tämän vuoden suunnitelmien tuotoksiin. Näin päästin melko kivuttomasti suurin kasvul...

1136. Stubbin retoriikka – Väittely Darwinin kanssa

     Miltä kuulostaa, jos perinnöllisyysopin tentissä professori kysyy ylioppilaalta: ”Mikä oli Darwin suurin saavutus. Oppilas: ”Niin suurinko saavutusko”?   On olemassa monia Darwineita. Professori tarkoittanee tässä englantilaista Charles Darwinia eikä hotelli Darwinia. Hän oli brittiläinen parrakas mies, joka matkusteli, paljon, eteenkin Galapakos-saarille. Hän kävi luennoimassa monissa maissa. Niin minäkin opiskelen eri maissa ja aion jatkaa lukemista ja matkustelemista, kuten ennenkin”.      Eilen kansa sai nauttia eduskunnan kyselytunnilla poliittisen tyhjän puhumisen mestarinäytteitä. Tähän Stubb ei ole syypää, vaan koko poliittinen toimijakaarti.      Kääriäinen piti epäilyttävänä, että Suomelle elintärkeää ulkopoliittista linjaa ollaan hämärtämässä pääministerin puhuessa ympäri Eurooppaa Suomen tulevan hallituksen valmistautumisesta natoon menemiseen. Se on täysin spekulatiivista. Aiotteko ottaa opiksi,...

1135. Terveisiä itsenäiselle aluehallinnolle

     Keskusjohtoisuuden vahvistamien ja kuntien toimintavapauden lisääminen alkoivat 1980-lopulla. Tämä merkitsi mm. keskusvirastojen lakkautamista. Lakkauttamisen ensimmäisessä aallossa lähtöpassit olivat saaneet Lääkintöhallitus, Ammattikasvatushallitus ja vähän myöhemmin Elinkeinohallitus.      Purkamalla normeja vauhditettiin keskusjohtoisuudesta irti pääsyä ja väljennettiin kuntien toimivaltaa päättää itse palvelujen tuottamisesta. Budjettiuudistuksen kehys- ja tulosohjaus olivat osa tätä kehitystä.      Päätösvallan hajautukselle oli myös painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Uuden-Seelannin ja Tanskan kokemukset puolsivat tällaista kehityslinjaa. Suomen julkinen hallinto oli pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä eikä pystynyt reagoimaan uusiin vaateisiin riittävän nopeasti ja tehokkaasti.      Nyt on selviä enteitä siitä, että keskusjohtoisuuden lisäämin...

1128. Tahtotilaa tarjolla – konsultit vs kirjailijat

     Ei ole sattuma, että Kjell Vestån uuden kirjan nimi on Kangastus 38. Vuosi 1938 oli ajanjakso, jossa hirvittävät tavoitteet alkoivat purkautua. Kuin vastakohtana tälle Vestö on sijottanut kangastuksen toiseenkin merkitykseen suositun schlagerin nimenä, suomalaiseen. Kirjailija maalaakin leveästi.      Kun sana tahtotila mainitaan, se saa usein peräänsä   lausujansa   hyveellisen tuntuisen katseen ja toiveen, että se synyttäisi kuulijassaan pahaa omatuntoa kolkuttavan tunteen.      Jostain syystä konsultit ovat onnistuneet lanseeraamaan tahtotilan käyttäjiksi poliitikot ja muutoin korkeassa asemassa piskahtelevat johtajat. Ja niinpä tietysi, jääkiekkoyhteisö on sen ilman katkeruutta kirjoittanut pysyvästi fläppitauluunsa.      Tahtotila on, ilman, että epäilee itseään kypsymättömäksi, hyvällä mielikuvituksella varustetun henkilön mielestä laajenpi käsite kuin tavoite. Se sulkee samoin ...

1127. UM:n nato-lausuma - laukan syytä

     Viime päivinä on käyty keskusteua, voiko ministeriö laatia nimissään keskeisistä poliittisista kysymyksistä pohjapapereita vaalikeskusteluun. Ulkoministeriö on raportissaan linjannut muiden muassa, että Suomen liittyminen natoon selkeyttäisi tilannetta ja Suomi pyrkii mukaan eri maiden edustajien muosostaamiin vaikuttajarymiin, jolla tietyissa tärkeissä kysymyksissä on saman sisältöinen kanta (integraatio integraation sisällä),   ehkä myös yksimielisyys keinoista.      Tällaisten tulevaisuusraporttien laadinta on hyödyllistä ja hyväksyttävää, jos ne laaditaan ministeriön avoimesti, niistä tiedotetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja ne ovat myös polittisesti mahdollista toteuttaa. Muutoin raportit saattavat sekoittaa poliittista järjestelmää, eteenkin, jos niitä laaditaan pellon pientareet täyteen.      Kyseisessä UM:n raportissa näyttää ulkoministeri ainakin osin olleen pimennossa ja tiedotus ont...

1126. Ylen A-Studio - vanhustenhoito ja riskisijoittajat

     Yksi mätä omena ei pilaa Suomen vanhustenhoitoa. Ylen ohjelma ”Hoivakoti kuntoon” antaa toivoa Suomen vanhustenhoidolle. Perheyritysten ylläpitämissä pienissä hoivakodeissa, suurimmalla osalla laatu on ollutkin hyvä.      Tuore Gobal Age Watch-indeksi antaa Suomelle sijan 15. Mosambik on viimeisellä sijalla 96. Suomea kuitenkin pudotti vanhusten matalat eläkkeet ja yleisen asumisen kalleus, ei siis itse vanhustenhoito.      Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta 28. 9 TV 1 antoi Ruotsin hoivaketju Caremasta synkän kuvan. Yrityksen tunnusanoja ovat: hyvä päivä, turvallisuus, aina paikalla, jatkuvuus. Yrityksen palvelusopimuksessa   esimerkiksi Tyresön kunnan kanssa laatumittareita ei juuri ole eikä sanktioita sopimusrikkomuksista. Careman Koppargårdenissa kaatuillaan, kuihdutaan, kärsitään kivuista ja kakkavaipoista. Tällöin Caremalla onkin näennäisen hyvät perusteet   raportoida omaisille, että asiakas o...

1125. Jyminällä kohti elyjä ja niiden karsintaan

      Isäni makoillessa dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä. Mutta kunnat vain jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon.           Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon elyineen päivineen.            Tällä välin Lipponen oli jo käynnistäny yhtiöittämisen ja valtioyhteisöhankkeen. . Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta.      Tällä hetkellä hallituksen asettama työrymä pohtii, miten valtioneuosto voisi toimia nykyista tehokkaamin ko...

1124. Se raatelee kuin kirkas hiljaisuus ministerin työtä

     Jälkiviisaat-ohjelmassa Aamu-TV:ssa eilen se selvisi. Toimittajat Erola,   Karvala ja   Pettersson puolustivat toimittaja Sanni Grahn-Laasosen valintaa ympäristöministeriksi.      Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemusta. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen. Stubbin nimityskaruselissä pitänee olla myös alla keski-ikäinen. Sen jälkeen kelpaa.      Ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää yhteiskunnallisia prosesseja, miten yhteiskunta toimii. Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee. Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava. Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan. Poliittinen ministeri toimii näissä teht...

1123. Julkisen sektorin ruoskinta A-studiossa eilen

     Elisessä A-studion Talk-ohjelmassa oli tärkeää teema: paisuvan julkisen sektorin laihduttaminen.      Eniten ruoskittiin virkamiehiä ja   mittareiden puuttumista tai niiden heikkoa laatua. Prof. M.Viberg erityisesti moitti valtion vitkuttelua vaikuttavuusmittarien puuttumisesta. Hän on osin oikeassa.      Vaikuttavuus on kuitenkin aina kullakin toiminnolla, esim. terveydenhoito, ainutlaatuinen. Yhtä mittaria ei ole ja yhdellä toiminnolla voi olla useita mittareita.      Vaikuttavuusmittareiden kehittämisessä on kamppailtu jo 1980-luvulta lähtien. Uusimisriskin pienentämien on kohtalaisen hyvä mittari vankeinhoidossa.      Kuntien piti ilmoittaa jo vuonna 1993 kustannustietonsa tilastokeskukseen yhdenmukaisilla mailla. Kerrottiin, että edelleenkin kunnat toimivat tässä epäyhtenäisesti. Kuntien vertailukelpoisia kustannustietoja ei siis ole saatavissa. Jos tiedot olisi...

1122. Tehtävänä Kwai-joen silta – Stubbin sääntelyn purkaminen

     On loogista, että Stubb valjastaa hallituksensa toimintaa valmistautumiseen seuraaviin eduskuntavaaleihin. Sanoihan hän heti puheenjohtajaksi valintansa jälkeen, että hänen keskeisin tavoite on lisätä kokomuksen kannatusta kevään vaaleissa. Maan elinvoimaisuuden turvaaminen näyttää jäävän hänen todellisessa agendassaan toissijaiseksi.      Laura Rädyn valinalla pätkäministriksi kokoomus kalastelee suurisilmäisellä verkolla naisäänestäjien kannatusta. Sanni Grahn-Laasonen nimityksellä pätkäpätkä ministeriksi pyritään saaamaan keskiluokan opettajien, hoiturien ja toimistotyötekijöden ääniä. Siisti operaatioa.      Eilinen Stubbin lausunto, Grahn Laasosen nyökytellessä vierressä, ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta kaikkissa ”putkessa” olevissa lakihankkeissa, on pelkkää polittista retoriikaa. Se on   pantava modernin poliittisen marrikinoinnin tiliin, ei kuitenkaan epätoden.   Kun ei ole mitään sano...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *