1.   SUPO, suojelupoliisi. Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa. 2.    Finavia, joka huolehtii ja vastaa koko maalle elintärkeästä lentoliikennetoiminnasta. Se on itsevaltias määritellessään, mikä saastuttaa, missä ja kuinka paljon. Tämä on mahdollista siksi, että se on monopoliasemassa saastetietojen keräämisessä, rekisteröinnissä ja tiedottamisessa. Jos asukas valittaa esimerkiksi lentomelusta vastaus voi olla, että millä koulutuspohjalla kyselette tällaisia. 3.   Helsingin poliisilaitos kuuluu sisäministeriön alaisuutteen, ei poliisihallituksen. Sisäministeriössä on hyvin ohuet resurssit tulosohjata laitosta. Ohjausta hankaloittaa myös laitoksen suuruus, sen moniportainen organisaatio ja erikoitehtävien luonne. Näiden takia se on hyvin itsenäinen poliisiyksikkö....

Hyvinvointialueen  ict:n on pystyttävä esittämään viiveettä ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Sen avulla on pystyttävä seuraamaan ja raportoimaan hoitotyön vaikuttavuutta,   eri vaiheiden kustannuksia   ja käyttöasteita. Kaikki nämä on tehtävä kokonaistasosta ja vuodetasoon. Ennen käyttöönottoa on saatava kuntoon myös tietosuoja- ja asiakirjahallintalait. Kokonaisuuden kannalta tämän hetken tilanteessa liikutaan enemmän uskon kuin faktojen puheiden varassa järjestelmän valmistumisessa kahdessa vuodessa. Toivo näytetään pantavan ict-alustaan, johon maakunnan hoitoyksiköiden järjestelmät kytketään, jolloin päästäisiin käsiksi alustatalouden etuihin ja tiedon helppoon siirtämiseen ja käsittelyyn. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen X-road on alkutekijöissään, vaikka sen päällikkö on luvannut sen valmistuvan parissa vuodessa. Ongelma piilee siinä, että sadat hoitoyksiköt ympäri Suomea ovat tavalla tai toisel...

Aasinsiltana voisi näin työnpäivän lähestyessä hieman kurkata pääministeri Orpon yksityistämisohjelmaa. Se tulee yhtä varmasti, kuin seinäkellon yö lyönti. Ensin kuitenkin kannattaa pohtia, mitä ei Orpokaan voi antaa yksityisten firmojen hoidettaviksi, jos mies vain järjissään pysyy. Niitä ovat tietysti ns yövartijatehtävä eli finanssi-ja rahahallinto, yleinen järjestys ja turvallisuus, vankeinhoito, tullaus, rajavartiointi ja puolustusvoimat. Se mitä tästä puuttuu, onkin sitten kokoomukselle merkittävää sen 20 miljardin euron volyymin takia, siis terveydenhoito. Ensin muutama sana Orpon perusteluista, miksi yksityinen selviää tehokkaammin terveydenhoidosta kuin julkinen sektori. Orpon leiri ei kehtaa toistaiseksi sanoa, että yksityinen on aina tehokkaampi, vaan se sanoo, että yksityinen voi siirtää hyvät käytännöt laajaan käyttöön ympäri maata, jolloin tehokkuus kasvaa. Siis tehokkuus kasvaa. Toi taivas. Jos terveydenhoidossa tehokkuus kasvaa, on syytä repäistä kimaltava esirippu alas...

Oli hieman hämmentää havaita Ylen uutinen, että työvoimasta on jossain tietämättömissä140 000 työntekijää. Joku voi ilkeämielisesti epäillä, että tästä joukosta noin 40 000 viranhaltija pitää niin matalaa profiilia, että yhteiskunta on unohtanut heidät puuhailemaan omiaan julkisuuden kätköissä ilman, että rikkovat virkahenkilölakia. Kokonaistasolla työvoimasta kadonneiden piilopaikoiksi arvailtiin kotonaan viihtyviä ja/tai sossun varassa eläviä kotonaan asuvia nuorehkoja imisiä, ja miksei vanhempiakin. Myös opintonsa tilapäisesti tai kokonaan keskeyttäneet saattavat kuulu tähän porukkaan. Ennen suuria julkisen hallinon reformeja 1980-luvulla työvoiman massiivinen piilossa olo olisi hyvinkin saattanut onnistua. Olihan virkahenkilöitä noin 200 000, josta Postissa oli noin 50000 ka VR:llä 30000. Nyt ajat ovat muuttuneet. Julkisilta organisaatioilta vaaditaan tuottavuuden nostamisen lisäksi, että ne saavat aikaan toiminnallaan halutut yhteiskunnalliset vaikutukset. Tuot...

Ylijohtaja Kähkönen ei tehnyt irtisanoutumistaan itsensä takia, vaan viraston keittämisen tähden. Konsultoin aikoina virastoa ja sain huomata, kuinka voimakkaasti siellä työtekijät arvottivat itsensä sen mukaan, mitä tehtäviä he tekivät. Arvottaminen lähti siis siitä, millä tavalla eri työntekijäryhmät pitivät ryhmäänsä parempana kuin jokin toinen ryhmä. Virastoon olikin muodostunut sisäinen hierarkia järjestelmä, jonka perusta oli lähtöisin vuosikymmenien takaisista tapahtumista ja joiden syntyperää kukaan silloin ei enää tarkasti tuntenut. Tästä seurasi eri työtehtävien arvottamista irrationaalisin perustein. Toisen työ tekeminen oli arvokkaampaa jostain syystä kuin toisen. Mitään järkiperäistä kriteeristöä arvottamiseen ei ollut, jos tällaisena ei pidetä virkaikää. Konsultoidessani siellä otettiin käyttöön tulosaluejako, joka pyrki osoittamaan, mitä tuloksia kunkin ryhmän piti saada aikaan. Tärkein tulos luonnollisesti oli vaikuttavuus. Se jakaantui eri ulkoisten ryhmien kesken. M...

Kuu kumotti jossain merkiksi siitä, että voitte aloittaa valmistautumisen työhönne. Aavikon heikko vire oli lisännyt ilman kosteutta pisaroiksi teltan kankaiseen kattoon. Kuolleet olivat vasemmalla ja haavoittunet oikealla puolella oviaukkoa. Morfiinin tuoksi tuntui sieraimiin astuessaan oviaukosta peremmälle niin, että kaikki terveet ja haavoittuneet oli morfiini pilven tainnuttamina. Edellä oleva on ote erään lääkärin päiväkirjasta. Onneksemme HUS:n juuri valitun toimitusjohtaja Matti Bergendahlin kokemus ja bisnestauta eivät joudu koetelluksi kehitysmaan olosuhteilla. Siis kaikkea hyvää ja onnistumista uudelle toimitusjohtajalle. Tässä yhteydessä on syyttä tuoda esille myös toinen näkökulma, jota professori Kekomäki on painottanut (14.7.214). Hänen mukaansa terveydenhoito ei ole palveluala. Terveydenhoidossa ei pelitä profit motive. Sen keskeinen laadun tekijä on vaikuttavuus, ei asiakastyytyväisyys. Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitett...

Valtion talouden tarkastusvirasto näyttää pala nneen juurilleen. Kohde tarkastetaan sen toiminnan laillisuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Harvoin kuitenkaan yhtä aikaa kaikista vaan siitä, joka on ajankohtaisin. Yleensä taloudenpidon laillisuus on tavalla tai toisella aina mukana tarkastuksissa. Joskus tehdään suuresta hankkeesta erityistarkastus. Tällainen oli aikoinaan Pohjamaan suurten vesistö järjestely hankkeiden tarkastus. Yleensä tarkastettavan kohteen asiantuntijat antavat oma aloitteisesti kaiken tarvittavan datan. On myös totta, että nämä asiantuntijat melkein aina ovat mielellään mukana avustamassa tietojen saannissa ja jopa sinä, miten niitä pitäisi analysoida. Jälkimmäiseen alttiuteen tarkastajan pitää suhtautua varovaisesti. Yhteistyö VTV:n johdolla on yleensä merkki, ettei kohde virasto ei ole tahallaan rikkonut lakia tai määrärahojen käytön ohjesääntöjä. Näiden raamien sisällä kohde viraston taloushallinon johto voi antaa omia kommentteja. V...

     Tänään HS:n Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html ) . Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.      Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta. Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana. Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.      Ensik...

     Yritystuet on järjestelmä, jonka edessä poliitikon kuin poliitikon hymy hyytyy, jos pitää leikkauksia tehdä. Tilanteen toivottomuutta kuva se, että Pekkarisen johtama ryhmä, muutaman kuukauden turhauttavien ponnistelujen jälkeen, päätti jättää asian käsittelyn tältä vuodelta. Uusi vuosi, vanhat ongelmat.      Aiheeseen liittyviä kummallisuuksia kuvaa hyvin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat) se, että UPM on saanut vuosikausia noin 35 miljoonaa euroa vuosittain viennin edistämiseen, minkä vaikutuksista ei ole mitään todisteita. Metsäteollisuus saa myös energiatukea kilpailukykynsä edistämiseen, vaikka se on itse sähkön suurtuottaja. Tämä sähkö on niin ihmeellistä, ettei se kelpaa metsäteollisuudelle, vaan se myy sitä omassa yhtiösään sähköpörssiin. Asian kummallisuutta lisää se, että metsäteollisuus ja muut alan organisaatiot ovat saaneet uusiintuvien energiamuotojen kehittämiseen yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. S...

     Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.      Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.      Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset nä...

     Eräillä aloilla tieteellinen tieto on elinehto (esimerkiksi terveyspalvelut). On myös voittoon pyrkivää toimintaa, jossa painottuu manipuloiva tieto (esimerkiksi lahkoliikkeet ja uskomushoidot). Harvoin on kuitenkaan joko-tai-tilanne, vaan tietoa pitää käyttää laidasta laitaan.      Tieteellisessä tai tutkitussa tiedossa ei saa jäädä odottamaan sitä, että se korjaa itseään. Korjaaminen tapahtuu hitaasti ja sattuman varaisesti, yritys ehtii kaatua. Tieteellisen tiedon käyttöön henkilöt kypsyvät vähitellen. Perusteet luodaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa.      Ehkä kaikkein tärkein tiedon muoto johtamisessa on faktat. Tämä on myös eniten laiminlyöty alue. Se on sääli, sillä se on usein halpaa hyötyihin verrattuna. Sen kerääminen on tylsää ja se korvataan hanakasti näkemyksillä.Näkemyksellinen tieto on vaarallinen tiedon laji. Sitä on vaikeaa kumota, jos ei ole faktoja. Tieteellinen tieto väittelyssä ...

     Suomen kansalle on masinoitu amerikkalais-venäläistyylistä propaganda, millaisen yhteiskunnan pitää olla. Suomessa tätä työtä tekee nyt ministeri Rehula, joka kiertää puhumassa pitkin maakuntia maakuntamallin ja soten autuutta.      Kokoomuksen ryhmän johtaja Kalle Jokinen räväytti A-studiossa ensi sanoikseen, että kaiken petusta sotessa on valinnan vapaus ja toiminnan läpinäkyvyys.  Nämä takaisivat laadun ja kustannustehokkuuden, koska potilas äänestää jaloillaan karkuun huonoa laatua ja palvelujen kustannustiedot olisivat julkisia.      Tämä Kokoomuksen ja Keskustan propaganda on yhtä julmaa ja kovaa kuin republikaanien obamacaressa, mistä saatiin esimakua (http://areena.yle.fi/1-2393314). Tosiasiat eivät paina mitään. Omabacare kaatui konsulttien keksimään hokemaan valtion terveydenhoitokaappaus.      Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, sillä tärkeintä ei ole valinnan vapaus...

1.   SUPO, suojelupoliisi. Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa. 2.    Finavia, joka huolehtii ja vastaa koko maalle elintärkeästä lentoliikennetoiminnasta. Se on itsevaltias määritellessään, mikä saastuttaa, missä ja kuinka paljon. Tämä on mahdollista siksi, että se on monopoliasemassa saastetietojen keräämisessä, rekisteröinnissä ja tiedottamisessa. Jos asukas valittaa esimerkiksi lentomelusta vastaus voi olla, että millä koulutuspohjalla kyselette tällaisia. 3.   Helsingin poliisilaitos kuuluu sisäministeriön alaisuutteen, ei poliisihallituksen. Sisäministeriössä on hyvin ohuet resurssit tulosohjata laitosta. Ohjausta hankaloittaa myös laitoksen suuruus, sen moniportainen organisaatio ja erikoitehtävien luonne. Näiden takia se on hyvin itsenäinen poliisiyksikk...

     Kun jokin maa, puolue, sotajoukko, ryhmä kampailee asiansa puolesta, se pyrkii kiteyttämään taistelunsa ytimen, miksi taistellaan, muutama sanaan, joka kertoo mistä on kyse ja mitä se havittelee.      Kuuluisin näistä on Ranskan vallankumouksen tunnus: vapaus, veljeys tasa-arvo. Tätä ennen Ruotsi-Suomen ratsuväkijoukot olivat karjuneet hakkaapaalle, hakkaapaale. Hakkapeliitat eivät ärjyneet taitelutunnusta ideologisista syistä, vaan rohkaistaakseen toinen toisiaan. Yhdysvaltalaiset sanoivat sivistyneesti kohtalokutsumus, kun heiltä tivattiin intiaanien maiden valloitusten tarkoituksesta.      2010-luvun median ansiosta nämä sloganit ovat muodostuneet asian puolesta taisteleville pieniksi sanattomiksi keskinäisiksi sopimuksiksi, joiden alun perin niukka sanoma on jalostunut informaatioksi, mikä puolesta yksityiskohtaisesti kamppaillaan. Näin myös taistelumotivaatio on kasvantu.      Parin kymmenen vuoden takai...

     Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä nytkähti selvästi eteen päin aluejaon ratkettua. Sipilän osasto korosti monta kertaa, ettei asia voi tyssätä yhteen lukuun. Kyllä se ratkesi lukuun 18, joka on tulevien itsenäisten hallintoalueiden (nykyisten maakuntien) lukumäärä.      Luku 18 kannattaa jättää rauhaan ja sen sijaan tarkastella, mitä viime päivinä hoetut vapaa valinta, raha seuraa asiakasta sekä neljän miljardin säästötavoite merkitsevät.      Asiakkaan vapautta valita hoitopaikkansa on periaatteessa hyvä ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna se voisi merkitä, että potilas marssii lähimpään yksityiseen, julkiseen tai yhteisön terveysasemalle, joka lähettää laskun sote-alueen keskusyksikköön. Tämä olisi helppoa, kevyttä ja jopa kaunista hallintoa, mutta ah niin kallista.      Ensiksi on selvää, että palvelujen kysytä kasvaisi, koska ihmiset luonnollisesti hoidattaisivat kunnolla itsensä. Tämä on ni...

     Talouselämässä nro 29 oli hyvä artikkeli yksityisten terveysfirmojen rynnistyksestä markkinoille julkisen sektorin kurjistumisen ja sote-sotkujen jatkuessa. Artikkelissaesiintyvät terveysyritysten pomot rehellisesti tunnustivat, että asiakkaita riittää. Työterveyshuolto ja vapaaehtoiset sairausvakuutukset suorastaan työntävät potilaita sisään ja varakkaat menevät sinne, mihin tarve kulloinkin edellyttää. Uusia vakuutusinnovaatiota odotellaan.      Terveyspomojen vakuuttelut kilpailun tuomasta kustannusten alentumisesta, työtapojen virtaviivaistamisesta ja prosessitehokkuuden noususta ovat varmaankin totta, mutta heidän väitettä laadun parantumisesta ei kannata heti niellä. Joka tapauksessa julkisen sektorin terveysasemilla on syytä ottaa mallia yksityissektorin hyvistä käytännöistä, kuten Espoossa on tehty.      Yksityissektorin ryntäykseen maamme terveysmarkkinoille sisältyy suuri haaste. Miten varmennetaan, että terveydenhoit...

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.      Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen käsiin.        Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.      Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa. Silloinkin ...

     Päivän Helsingin Sanomien sote-jutusta tuli mieleen, että poliitikot ovat nyt paikassa, jossa moni pehmenisi.      Muutama päivä siiten professori Hiilamo kuvasti, miten kunnan väestörakenteeseen perustuva soten rahoitusmalli johtaa köyhien kuntien kurittamiseen, pelkistäen verotuloja on niukasti, mutta sote-asiakkaita paljon. Sairaanhoitopiireihin perustuva sote ei poista tätä ongelmaa. Ne ovat tähän liian pieniä väestöpohjaltaan.      Sitra on jo aiemmin esittänyt, että sote-alueen palvelut tuotteistetaan saman laatuisiksi koko maassa. Palvelupaketit muotoiltaisiin niin, että pienetkin yritykset voivat olla palvelujen tuottajina.      On huomattava terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala, siinä ei toimi profit motive. Toimialan keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä asiakastyytyväisyys.      Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohja...

     Yksityinen sektori on tehokkaampi kuin julkinen. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiselle, muiden muassa Antti Blåfield on kirjoittanut aiheesta HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota.      Ei ole mitään näyttöä, että yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tai terveyden hoidossa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta.      Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä. Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä molemmat alleen.      Kun puhutaan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustannuks...