Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella prosessi merkityt tekstit.


2965. Ylen aamu TV pisti kätensä kompostiin

Kokoomuksen Valtonen oli välillä hyvin analyyttinen, jolloin hän vaikutti pelottavalta, välillä horisonttiin vaipuneelta, jolloin vaikutti naiselta, joka pyrkii Kokoomuksen johtoon. Tuomiojan yritti kaivella muististaan kaipaamiaan vaihtoehtoja Natolle. Jos hän olisi ollut siinä vireessä nyt, kun hän oli 1970 vastustamassa Persian shaahia Pahlavia tämän Suomeen tulosta, hän olisi torpannut Halosen kanssa sekä Varsovan liiton että Naton. Nyt hänen vain nyökytteli harmaan charmikasta tukkaansa ollen yhtä viisaan näköinen, kuin ennenkin. Kansanedustaja Pylväs edusti tosiaankin kansaa, koska hän kertoi selkeästi ja oikein tähän astisten natoprosessin eri vaiheet Koko Nato keskustelu oli kevyttä kenttä kauraa. Juontaja Lehmusvesi istuskeli tuolilla antaen vieraiden rauhassa puhua.

2470. Sotelaiset älkää riidelkö tiellä

Presidentti Koivisto jossain tilanteessa tuli lausuneeksi, että matka on tärkeämpi luin päämäärä. Tämä on usein totta. Mutta on meillä suuriakin hankkeita, jossa matkaa on tehty parikymmentä vuotta ilman päämäärän saavuttamista, vaikka sitä on hoettu koko matkan ajan. Hanke on tietysti sote, joka on koko ajan huutanut oikea-aikaisia kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluja asiakkaille. Soten kehittämisen synkkä historia on kietoutunut sotkuiseksi vyyhdiksi. Tämä sen vuoksi, että päämäärä ja siihen liitetyt tavoitteet eivät kykene tai niillä ei ole edellytyksiä ohjata prosessia. Tällöin pahimmassa tapauksessa prosessi alkaa pyrittää itse itseään. Näin on aiemmille sote hankkeille käynyt. Raamatussakin sanotaan, että älkää riidelkö tiellä. Aikoinaan ministeri Penna Tervo lausui saman toivotuksen. Nyt kun sotessa edetään step by step menetelmällä päämääräkin ehkä saavutetaan. Täytyy kuitenkin huomata eräät toimialat perustuvat prosessin päämäärän yhteen kietoutumiseen. Tyypillinen täl...

2320. Sote-soppaa hämmennellään VM:n kulisseissa – terveyskeskukset tulilinjalla

     VM:n emeritus valtiosihteeri Juhani Kivelä ja professori Jari Stenvall esittivät HS:n mielipidesivulla 30.9 varteenotettavan esityksen sote-ratkaisuksi ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006255384.html ).       Siinä lähdettäisiin rakentamaan sotea ylhäältä alas niin, että kunnat velvoitettaisiin lailla määräajassa sopimaan yhteistyöstä. Kuntaratkaisujen jälkeen ”selkein tie etenemiselle voisi olla se, että maakuntien kunnille asetettaisiin tehtäväksi esittää oma, yhteisesti hyväksyttävissä oleva rakenneratkaisu vuoden 2020 loppuun mennessä.”      Jos perustuslaillisia pulmia ei tule, esitetyn mallin rakentamien näin saattaisi onnistua. Peruskysymys kuitenkin on, mitä tarkoitetaan kuntien velvoitteella sopia yhteistyötä. Koskeeko se yhteistyötä julkisten yksiköiden kanssa ja myös yksityissektoria? Kirjoittajien penäämä yhteistyö vaikeutuu entisestään hallitus rajoittaessa nykyisestään kuntien sote- palvelujen ulkoistamista.   (...

2202. Hallituksen säkeistä putoavat kaikki jyvät ennen myllylle pääsyä

     Tämä kertoo karusti sen, että Sipilän hallitukselta on yhteiskunnallinen aspekti hukassa. Se on sen takia haukassa, koska siitä ei haluta välittää. Tämä tulee esille sotepäätösten luikertelevuudessa, mikä huomaavat kaikki, muttei hallitus ei itse. Sotessa hätäpäissä tehtyjä linjauksia ei voi edes viisas harakka seurasta ilman tanssahtelua.      Kun naapurin Matti heittää onkensa yhteiseen mökkijärveemme, hänellä enemmän aspektia siihen, miten suuret hankkeet tulisi hoitaa, kuin hallituksella on käsitystä puuhistaan kansan parhaaksi soteasioissa. Hallitusansanedustaja noudattaa vain puolueen käskyjä ja niiden intressiryhmien etuja, joilta on saanut vaalitukea ehdolla, että ajat heidän etuja.      Siksipä kansanedustajalta vaaditaan sellaisten yhteiskunnallisten prosessien ja yhteiskunnassa tapahtuvien virtaisten tunnistamista, jota vaikuttavat tapahtumiin ja vietä kehitystä havaittuihin suuntiin. Tämä puolestaan edellyttää heiltä sellai...

1918. Neutraalin, tasapaksun hallinnon loppu

     Toimikunnan asettaminen oli merkki neutraalia hallintoa korostavan kehittämisotteen väistymisestä. Ensimmäistä kerta toimikunnan kokoukseen kutsuttuna en tarkasti ottaen tiennyt, mikä roolini tulisi olemaan. Kokous pidettiin valtion hallinnon kehittämiskeskuksessa. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt. Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin.      Ylijohtaja toimi seminaarin kuraattorina. Jonkin verran aiheutti sekaannusta hänen tulonsa saliin kommentoimaan keskeneräisiä luentoja ja keskusteluja tuntematta niiden taustoja.      Pulmaksi nousi seminaariviikkojen yhteen sitovien näkökulmien ja kantavien teemojen ylläpitäminen. Tätä si...

1576. Vain ministeriaineksia omaavista ministereitä

      Ennen vanhaan valta lepäsi papereissa. Nyt on kiusausta uskoa, että valtaa on niillä, jotka hallitsevat julkisuutta, sillä julkisuus on suureksi osaksi mielikuvia ja tunnetta. Tästä syystä moni uskoo nyky-yhteiskunnan olevan tunteiden luokkayhteiskunnan. Tätä ei pidä ministerivalintoja tekevien niellä.      Sipilän hallitusohjelman päällimmäisinä vaateina johtamiselle on ammattitaito, päättäväisyys ja realisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden hyväksikäyttö.        Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.      Tämä ei riitä mihinkään.      Jos sanotaan, että ministerin pitää olla johtajatyyppi, ei sanota juuri mitään, sillä johtajatyyppi voi kätkeytyä nukkavieruun ja saamattomaan hahmon taakse. Näytöt ja teot ratkaisevat.      ...

1541. Sipilän insinööritemppujen onnistuminen hallitusohjelman laadinnassa

     Joskus oli tapana, että ennen konsultin vetämän tilaisuuden alkamista, luentopöydälle oli asetettu Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Se symboloi Lammion ja Koskelan johtamistapojen eroja. Sipilä voisi nyt panna jokaisen hallituksen muodostamistaloisiin osallistuvan eteen Juhani Ahon Seitsemän veljestä. Siinä olisi kansa ja kurjuus vastakkain.      Seitsemän veljestä on kuitenkin selviytymistarina. Samaa pitää toivoa myös Sipilän strategiaprosessille.      ”Toukolan pojat” saattavat kuitenkin kurittaa Sipilän ”veljeksiä” jo hallitusohjelman laadinnassa, ellei sitä sovita tai ole jo sovittu etukäteen kaikessa hiljaisuudessa ministeripaikkoineen. Tämä sillä edellytyksellä, että hiljaiset hallituspuolueet ovat lupautuneet hyväksymään lyhyen strategisen ohjelman suuressa salissa.      Ongelmaksi muodostuu yhteiskuntasopimus. SAK:n Lylyhän on vaatinut hallitusohjelman valmistumista ennen yhteiskuntasopimuksen ratk...

1482. Ainako sinkkuna

     Deiteillä kannattaa muistaa vanha sääntö: miehet valehtelevat tulonsa, naiset ikänsä. Pitipä sääntö paikkansa tai ei, yhteiskunta on muuttunut yksilöllisyyttä korostavaksi, missä halutaan erottua muista paljastamatta sisimmästään mitään. Ehkä tässä pelätään itseään. Mark Twainin mukaillen syvimmällä sisimmässään itsekunnioitus pelaa huonosti.      Väestöliiton parisuhdeyksikön johtaja Heli Vaaranen puhui Ylen aamu tv-ohjelmassa sinkun 0-ajasta tarkoittaen, ettei sinkuilla ole aikaa tavata uusia tyyppejä.   Työstressi rasittaa, halutaan elää lähiystävien kanssa, viihteen maailmassa ja kotoilla. Pelätään asettaa itsensä torjuttavaksi ja torujaan toinen lähes heti. Itsetunto joutuu koetukselle. Kohtaamiset ovat pyyhkäisyjä.      Vaaranen kaipaili onnistuneen parisuhteen löytymisen kaavaa. Ei ole vielä kuulema löytänyt. Sitä on varmaan vaikea löytääkin, sillä eihän elämä ole yhtä suurta laskusääntöä.      Eh...

1124. Se raatelee kuin kirkas hiljaisuus ministerin työtä

     Jälkiviisaat-ohjelmassa Aamu-TV:ssa eilen se selvisi. Toimittajat Erola,   Karvala ja   Pettersson puolustivat toimittaja Sanni Grahn-Laasosen valintaa ympäristöministeriksi.      Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemusta. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen. Stubbin nimityskaruselissä pitänee olla myös alla keski-ikäinen. Sen jälkeen kelpaa.      Ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää yhteiskunnallisia prosesseja, miten yhteiskunta toimii. Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee. Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava. Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan. Poliittinen ministeri toimii näissä teht...

636. Tämä on syytä muistaa Venäjästä

Lännen silmissä Venäjä on keinotekoinen demokratia. Sitä maa ei kuitenkaan sen omasta mielestä ole. Maa pitää itsestään selvää, että joka neljännellä eliitin edustajalla on turvallisuusalan koulutus. Se takaa rauhalliset olot Jäämereltä Krimille ja Pietarista Vladivostokiin. Valta osa kansasta ajattelee, että demokratia on valikoivaa ja joustavaa. Niin sen pitää olla. Jos niin sanotut väärät tahot näyttävät pääsevän voitolle, oikeuden pitää tapahtua.  Prosessia pitää silloin ohjata niin, että  vaalitulokset ovat oikeita. Siinä kansa ei näe mitään pahaa. Maassa on menossa samanaikaisesti monta prosessia, joita ei ohjaa kukaan, mutta yhtä suurta ohjaa näkymätön käsi. Ja luoja on suonut kirkon avustuksella niin, että keskitulo on kymmenes osa Yhdysvaltin keskitulosta  ja että  maassa on toiseksi eniten monimiljonäärejä. Kansaa ei häiritse yhtään se, että maa oli viime vuosisadan lopussa ainut Euroopan maa, jossa ei ollut parlamenttia. Me täällä Suomessa silloin tä...

474. Organisaation muutoksen johtaminen

On tärkeää huomata, että missä kontektissa organisaatiota muutetaan. Tässä tarkoitetaan tilanneta, jossa organisaation ulkoisissa tehtävissa ja tulostavaoitteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, mutta sisäistä tuloksellisuutta halutaan parantaa.  Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on  tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä. Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on mahdollisuus koko ajan kommunikoida laidasta laitaan.  Tällöin johto ei voi fuskata, koska se ennemmin tai myöhemmin  jää siitä kiin...

470. Nelson Mandela ja maailman muutos

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen, kehitysyhteistyön uudistaminen, reilunkaupan laajentuminen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen sekä internet ovat hyviä keinoja maailman tilan paranemiseksi. Mutta myönteinen kehistys on myös yksittäisen henkilöden työn tulosta. Edesmennyt Nelson Mandela ei ainoastaan johtanut Etelä-Afrikkaa tasa-arvon tielle, vaan oli rohkaiseva esimerkki muille, miten muutoksia saadaan aikaan, kun on sitkeyttä, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja karsimaa. Kehityspyrkimyksien   taustalla toimii kuitenkin koko ajan markkinatalous. Se on kuin   luonnon laki, joka siirtää tuotantoa sinne missä on kilpailukykyistä työvoimaa ja raaka-ainetta, ja missä tästä syystä tulee olemaan muutaman vuosikymmenen päästä myös ostovoimaa. Kehitysmaat voivatkin sanoa jossain vaiheessa nykyisille teollisuusmaille, että pitäkää kallis työvoimanne, me teemme itse omat tuotteemme itsellemme ja myös teille. Jossain vaiheessa tätä kehitystä tulee kui...

454. ICT-ydinpommi

Maailmalla tapahtuva muutos ja yteiskunnista saatavat kokemukset ja selvitykset viitaavat siihen, että tieto- informaatiotekniikka on tekeämässa tepposet tietoyhteiskunnalle. Tietoyhteiskunta ikään kuin roikkuuu köydessä reen perassä valjakon mennessä omille urilleen. Ict:llä   kukkoilva puolustautuu luennoimalla, että tietoyhteiskunta on taas ymmärretty väärin. Vastustaja inttää, että niin se pitää ymmärtääkin. Kukaan ei voi tietää, mihin Himasen informationaalinen talous vie, koska kukaan ei saa tolkkua saatikka aisoihin digitaalisen maalman menoa. Silloin kun commodore 64-koneet nousivat tuhansien koululaisten öisisille pöydille, alkoi hitaan ydinpommin vallankumous työelämässä, taloudedessa ja viihteessä Suomessa, aiemmin muualla. Positiivinen laskeuma satoi kaikialle. Analyytikko tokaisee tässä välissä, että perustele, perustele. Älä nojaa Himaseen! Ict:n hitaa ydinpommin vaikutus perustuu siihen, että ict:n avulla pystyään yhä paremmin kuvantamaan, käsi...

450. Poliittisista nimityksistä poliittisiin eroamisiin

Kevan Ailuksen nimittäminen ja eroamien olivat poliittisia tekoja. Edellisen möynsi Ailus itse ja jälkimmäiseen johti Rädyn hätäily. Sipilä sanoi, ettei nimiä Ailuksen tilalle tipu. Mikko Paateron eroamisvatimus oli poliittinen näytelmä, jossa ministeri Räsänen nerokkaasti lupasi luottamusta  poliliisiylijohtajalle niin kauan, kun tämä on tehtävässään. Paatero perusteli virassa pysymistään yhtä nerokkaasti toteamalla näin voivansa kokoanisvaltaisesti johtaa poliisia. On jo kauan tiedetty, etteivät räikeimmät poliittiset nimitykset kestäisi korkeimmissa oikeusasteissa, jos niin pitkälle joku pääsisi. Oikeuskanslerit syystä tai toisesta eivät ole jo nimitysvaiheessa asiaan puuttuneet. Julkisuudessa on esitetty, että poliittiset nimitykset ovat vähentyneet. Jollakin taholla olisi tästä varmaankin esittää tilastoa. Joka tapauksessa ministeriöissä  poliittisten avaustajien määrä on kasvanut jo yli sataan. Ennen pitkään tämä on kestämätöntä kansliapäällikkön johdolla tapahtuva...

440. Julkista päätöksentekoa yksityisfirmoille

Valtion taloudellisen tarkastuskeskuksen pääjohtaja Pöysti käytti HS:ssä tänään tärkeän puheenvuoron poliittisen päätöksenteon hyytymisestä. Ministeiden poliittisten esikuntien kasvaessa valmisteluvalta liukuu kasvottomille uraa luoville nuorille poliitikoille ja lobbareille.   Yhteiskunnan kyky ja halu käyttää sen omia poliittiaprosessa heikentyy, mikä johtaa politiikan rapautumiseen. Näyttää siltä, että yksityisektorin tunkeutumista demokraattiseen päätöksentekoon vain kiihdytetään. Hallitus käyttää päätöksen teossaan yksityisiä konsulttifirmoja, kuten Kreikka-asikirjojen julkisuuskysymyksessä.   Sijoitusiyhtiö Norvestia omistaa 20 % kansainvälisestä terveys- ja sosiaalialan Coronariasta ja Kataisen entisen avustajan Jussi Kekkosen 50%   lobbausyhtiö Miltton Networkista, jossa työskentelee myös Jutta Urpilaisen entinen avustaja Jussi Lähdeen mukaan lobbarit jo nyt valmistautuvat seuraavan hallitusohjelman laadintaan. Oikeusprofessori Jukka Kekkonen piti Häkäm...

432. Kevan sisäinen selitys

Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty kertoi tiedotustiliasuuduessa Yle Areenassa aamupäivällä Ailuksen tapauksesta, että   kyse on myös siitä, liikutaanko kohtuuden rajoissa. Hänen mukaansa ollaan rajamailla. Sisäiseksi selvittäjäksi hallitus asetti Kevan talousjohtajan, joka toimii selvityksen aikana itsenäisesti vapautettuna muista tehtävistään. Ailus totesi moneen kertaan, että prosessien pitää olla kunnossa ja selkeät. Hyvä näin. Tämän kaltasaisissa tilanteissa, kun arvioidaan kohtuutta ja kyse siitä, mitä tapaus näyttäa ulos päin, uskottavuuden kannalta on ehdotomasti parempi käyttää ulkopuolista konsulttia. Selkkausta saattaa nyt seurata 450 tuhatta kuntalaista. Sisäisen selvittäjän puoluettomuutta Räty perusteli tämä vapauttamista muista tehävistä siksi aikaa. Kun todennäköisesti talousjohatja on ollut osallisena proseseissa, jotka ovat johtaneet Ailuksen ympärillä vellovaan sekavaan tilanteseen, sitä suremmalla syyllä olisi tarvittu ulkopuolista selvitä...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *