Taistelun keskiössä olivat Ranskan Leibniz ja Iso-Britannian Newton. Herrat olivat perin erilaisia personoiltaan. Leibniz oli keskellä päivää heräilevä hulttio, joka emännöitsijän mukaan ajatteli päivät pitkät vuoteellaan, mutta joka todellisuudessa istuskeli kapakoissa erilaisissa naisseurueissa. Newton syvästi uskonnollinen vaatimattomuus, joka lueskeli raamattua ja rukoili.. Sota ei kaameaa ollut, vaan sattuma pisti ilkeästi sormensa kummakin osapuolen sisimpään. Tämä johtui, siitä että molemmat toisistaan riippumatta keksivät samanaikaisesti mullistavan differentiaali- ja integraalilaskennan. Tämä on todella merkittävä saavutus, sillä nykyisenlaista teknologiaa ei olisi ilman sitä olisi ollut mahdollista puhumattakaan nykyisestä elintasosta.  Newton tarvitsi differentiaali yhtälöitä muiden muassa taivaan kappaleiden liikeratojen laskemiseksi ja tietysti siihen, miksi omena putoaa puusta alaspäin eikä ylös. Leibniz käytti kykyjään uhkapeliin ja jos kapakkakiireiltään ehti filoso...

Mieliä kutkuttava asia on, että lukujen 1 ja 2 väissä on äärettömän monta lukua ja vaikka tältä väliltä vähennetään äärettömän monta lukua, jäljelle jää äärettömän monta lukua. Pakko lopettaa tämä asia tähän, sillä muutoin voi kuuppa himmetä. Toimittaja Mikko Pelttari esitteli tutkimuksiin perustuvia ja näkemyksiään ilmastonmuutoksesta. Hän toivoi, että olisi jokin kaikenkattava teoria ilmastosta. Sitä ei tienkään ole, vaikka ollaankin suuren ilmastokokouksen äärellä Glasgow’ssa kaiken selittävä teoria ei ole uusi oivallus, van se on kytenyt vuosi satoja Newtonin ja kumppaneiden sieluissa. Descartes oli samalla asialla ja jopa samaan aikaan. Pelttari toivoi, että tiedehenkilöt maailma löytäisivät tällaisen teorian. Pelttari ei sanonut kenenkään omaavan tällistä ajatus spiraalia. Kaiken kattava teoriaa on vimmatusti etsitty matematiikan alalta. Turhaan. Filosofit ovat sanoneet, että jos teoria löytyy ihmiskunta katoa ennen pitkään tai se löytää ikuisen onnen. Oma käsitykseni on, e...