Kun pohdiskelen, miksi Suomi mataa vuodesta toiseen taloudessaan umpisurkealla uralla, tulee mieleeni erään lähisukulaiseni tilanhoito. Pariskunta osti Amerikassa tienatuilla dollareilla pitäjän suurimman maatilan satojen hehtaarien metsineen. Ensimmäiset vuosikymmenet tila tuotti kohtuullisesti elantoa taloudessa asuville parsikunnalle ja heidän lapsilleen. Palkollisiakin oli varaa pitää melkoinen joukko. Vähitellen alkoi kuitenkin näkyä tilan hoidon vaatiman ammattitaidon puute. Vehnää kylvettiin alaville maille, jossa hallan vaara oli suuri ja hyvälle etelä rintama maille kylvettiin turnipseja, joilla ei juuri ollut käyttöä, kuin satunnaisesti karjan ruokinnassa ja silloinkin turnipsit piti pilkkoa atraimelle silpuiksi, etteivät lehmät tukehtuisi.   Heinät niitettiin, mutta säilöttiin sateille alttiisiin latoihin, joiden katot vuotivat kuin seulat. Syyskyntöjä ei tehty, pellot kesannoituvat. Isäntä ei osallistunut maanviljelykseen, vaan piti kunnia asianaan pyristellä kuorma-aut...

     Puut suurenee, paina kaasua, sanoi entinen kartturi kuskille. Katsellessa Yle 1:n parodiaa politiikan suurista lauseista ennen vaaleja puolueiden kaasujalkojen pitääkin olla raskaita. Kilpailukyky, pienyrittäjät, työllisyys, 200 tuhatta työpaikka, nuoret, perheet, vanhukset, jne. hinkuvat etuja, parannuksia ja uudistuksia. Tässä kilpailussa puoluejohtajien imagoarvo näyttää menevän köyhän kansan arvojen ohi.        Päivän HS:ssä Syksy Räsänen toi vastaansanomattomasti esille kilpailun kovuuden huomiosta ja arvotuksesta kahden huippututkijaryhmän kiistellessä gravitaatioaaltojen kuvion syntymisestä. Lopputuloksena oli, että tiede korjaa itse itseään.      Vielä pitempi, 500 vuotta kestävä, ja ankarampi taistelu käytiin Fermat’n suuren lauseen todistamisesta. Lause on yksinkertainen: Ei ole olemassa positiivisia kokonaislukuja a, b ja c joka toteuttavat yhtälön a potenssiin n +b potenssiin n   =   c potenssiin n,...

Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.   Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi. On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Mo...