Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

Mistä ideat tulevat?Tämä on filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että ihmisen päästä. Tämä antaa ihmiselle aivan käsittämättömän suuren ylivoiman verrattuna mihin tahansa elävään olioon. Osoituksena tästä voidaan esittää ylimalkaisesti avaruuden äärellisen leikkauksen ominaisuus: avaruuden jokainen alkio voidaan esittää yksiselitteisesti äärellisen määrän joukkojen yhteisenä alkiona. Tosin tällaisen avaruuden pitää olla kompakti, mitä meidän tuntema avaruus ei ole. Kompatki avaruus on puolestaan sellainen avaruus, jonka jokaisessa äärettömän pienessä ympäristössä on äärettömän monta tämän avaruuden pistettä avaruus.

      Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.      Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.      Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.      Se että tietoisuus olisi peräsin avaruudesta kuten painovoima tai alkuräjähdyksestä johtuva taustasäteily, tuntuu yhtäkkiä ajatellen mielikuvituksen tuotteelta, kuten Prismastudion toinen asiantuntija tokaisi.      Kuitenkin NY Timesiin äänestyksessä kolmanne...

      Musiikin voima perustuu siihen, että musiikki antaa kokonaisvaltaisien ruiskeen aivojen limbisille tunnealueille, koko aivojärjestelmälle. Se toimii valtavana virittäjänä eri aivokeskuksille. Uusimalla aivokuvantamisella tämä on voi osoittaa monissa tutkimuksissa.      Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.      Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.      Gardotin tapaus on esimerkki siitä, ...

     Ihmisen silmänmuna on kehon nopein liikkuja. Viidesosa sekunnissa se voi suunnata katseen toisaalle. Tästä syntyy ensimmäinen harha ihmisen luullessa hallitsevansa ympäristöään. Neljä viidesosaa jää havaitsematta.      Tietoisen mielen osuus ihmisen toiminnasta on pieni, ehkä muutamia kymmeniä prosentteja. Toinen harha on virheet, joissa ihminen arvioi itseään ja joissa järki pettää. Tämä on havaittu kokeissa, joissa ihmiset arvioivat heille sattuvien ikävien tapausten sattumisien todennäköisyyksiä, kuten syöpään sairastumistasaamista, aivopuolison kuolemaa, jne. He aliarvioivat ne aivan alakanttiin, vaikka heille kerrotaan faktoina tilastolliset todennäköisyydet heidän profiililleen tapahtuvista ikävistä tapahtumista.      Miksi todellisuus ei pane optimismia kuriin, vaan aivoilla on taipumus päivittyä vain positiivisilla itseä koskevilla tiedoilla.      Alkuihmistä hallitsi tiedostamaton mieli paljon en...

      Johtaja joutuu seisomaan rajalla: Hänen täytyy olla suurimmaksi osaksi organisaation ja sen ympäristön reunalla. Kummalekaan puolelle ei saa pudota ja eikä huudella mitä sattuu.

On tiedetty jo pitkään käsillä puuhastelun auttavan ajattelua vaativien pulmien ratkaisemista. Ratkaisu saattaa pulpahtaa pölyimurin vartta lykätessä pitkin lattiaa. Tämän on moni kokenut. Nyt viimeisimmillä tutkimuksilla asiaan on saatu lisävarmuutta. Kudin ja tai virkkaaminen voi auttaa vaativaa ymmärtämisurakkaa. Käsillä tehtävä rutiinityö vapauttaa tällöin aivoja rentoon tilaan niin, että pingotus purkautuu. Rentona aivot toimivat paremmin. Tämä tiedetään jo monissa urheilusuorituksista. Aivoissa rutiinilla kulkevia töitä ylläpitävä limbinen järjestelmä ja monimutkaisesta toiminnasta vastaava aivokuori voivat tällöin rullata kitkattomasti yhtä aikaa, jopa niin, että stressitön limbinen järjestelmä lisää viisaan aivokuoren tehoa.

Koulutus ei leikin asia. Se ei ole pisa-tutkimusta varten. Koulutus voi olla yhteiskunnassa kiinni pysymisen ehto. Stressi on paha tauti. Pitkäkestoinen stressi on myrkkyä, se tiedetään. Sitä ei yleisesti tiedetä, että lapsen pitkäkestoinen stressi aiheuttaa aivoissa urautumia, jotka johtavat muistin kyvyn heikkenemiseen pysyvästi. Tätä ei pysty korvaamaan mikään  virikkeellisyys, ei palapelit, leikekirjat, kännykät, it-vempaimet, musiikki, lukeminen, seuranpito.  Siksi lapsen pitkäaikainen stressi on kirjaimellisesti lapsen tulevaisuuden eväiden syömistä. Se tiedetään, että köyhyys ei välttämättä aiheuttaa huonoa lapsuutta. Tärkein tekijä hyvään lapsuuteen on lämpö ja läheisyys. Köyhillä lapsiperheillä, joita riivaa jatkuva alkoholin liika käyttö, huumeet ja väkivalta, lapsilla on vaara joutua jännittämään päivästä päivään, miten kukin viikko menee. Näillä lapsilla menee myös koulussa huonosti, stressi urauttaa aivot, kapasiteetti laskee, ulos päin näkyvää kipuilua tulee p...