HS:n merkintöjä osiossa toimittaja Jaana Savolainen esitteli nykyaikaisen henkilöauton ajamisen nautittavuutta. Lämmitettävä ohjauspyörä tuntuu kylmässä autossa miellyttävältä. Se on totta. Uusissa autoissa onkin paljon uutta ajamista helpottava ja turvallisuutta lisäävä tekniikkaa. Suomessa on meneillään sähköautojen kova yleistymispuuska. Sähköautoon liittyy kuitenkin monta ratkaisua vaativaa ongelmaa. Jätän tästä pois, miten sähköautoa kohdellaan taloyhtiössä. Minua on kiinnostanut, miten ajaminen Vantaalta  Lapin pakkasessa sähköautolla onnistuu. Missä sijaitsevat latauspisteet ja kauanko lataus kestää? Polttomoottoriautoissa 70 prosenttia energiasta muuttuu hukkalämmöksi, josta vain osa tarvitaan sisälämmitykseen, joten lämmön saamisesta ajo mukavuus ei ole kiinni. En tiedä, miten tämä on ratkaistu sähköautoissa. Todennäköisesti niin, että autossa on lämmitykseen sähköllä käyvä generaattori, joka lämmittää autoa, kuin keskuslämmitys taloa. Joka tapauksessa Lapin teillä sisät...

Sähköautoilu ei etene ilman sosiaalipoliittisten rajoitteiden riittävä huomioon ottamista. Tuntuu kornilta taas kerran todeta maamme olevan maaseudun harvaan asuttu vanhojen, mutta toimintakykyisten ihmisten maa. Monet tällaisista ihmistä asuvat haja-asutusalueiden Köyhänperillä (sijaitsee Haapajärvellä). Kylätiet saadaan nipin napin aurattua ajo kuntoon talvisin. Ainut kulkuneuvo 20-30 kilometrin päässä omalta asunnolta kirkonkylälle on oma auto tai hevoskyyti. Muutamille on onneksi järjestetty Kela-taksi. Esimerkiksi Kainuun seudulla talvella voi olla 30 asteen pakkanen. Monessa vanhassa mökki asutuksessa ei ole 3x25 ampeerin sähköä. (Tässä mökkiasustus tarkoitta vanhusparin asumista sotien jälkeen rakennetuissa pienissä keittiön ja makuuhuoneen käsittävässä talossa). Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuvatun tyyppisiä asutusmuotoja on satoja tuhansia. Jos sähköautoilua markkinoidaan, kuin entinen puhemies neitoa kännäävälle sulhaselle, hukka perii sähköautot.  On melko varmaa...

Keskusta panee toivonsa hiilineuralisuuteen pääsemisessä kaasun käyttämisen lisääntymiseen polttonesteen sijasta ja sähköautojen runsastumiseen  ilman porkkanaa autoilijalle . Turvepelloista ja turpeen polttamisesta keskusta on hiljaa. Sähköautojen suuri runsastuminen maamme olosuhteissa on utopiaa sähkön jakeluverkkojen olemattomuuden takia. Harva uskaltaisi lähteä Lapin pitkille pakkastaipaleilla sähkön varassa ajelemaan. Pakkanen piru akuille. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asuvilla on tarpeeksi kokemuksia sähköautoista. Ennen yksi keino oli akun tuominen yön ajaksi sisätiloihin lämpenemän ennen käynnistämistä. Lähes tonnin painavat akut pysyvät paikoillaan kuin tatit. Toinen hyvä metodi pakkaskäynnistämiseen oli laskea jäähdytys neste pois astiaan ja korvata se käynnistämisen ajaksi kiehuvalla vedellä, jolloin kiehuva vesi pois valuessaan  lämmittää moottorin käynnistämiskelpoiseksi. Auta armias, jos vesi ei tulisikaan pois alahanasta, vaan  se jäätyisi tulp...

  EU:n tulevailmastostrategia edellyttää jäsenmailtaan hiilidioksidin tuntuvaa alas ajoa noin kymmenessä vuodessa. Suomessa keskeinen huoli on, miten päästä auto- ja meriliikenteessä hiilen alas ajoon. Autoilussa odotukset kohdistuvat nykyisen kaltaisten polttomoottorien korvaamiseen sähkökäyttöisiin. Ongelman vaikeutta kuvaa, että polttomoottorin logistien periaate on yli satavuotta vanha ilman, että niihin olisi saatu ratkaisu polttoenergian täysi määräiseen hyväksikäyttöön. 70 prosenttia siitä muuttuu lämpöenergiaksi. Hyötysuhde on surkea mutta, kun sen käyttö ensimmäisenä runsastui Yhdysvalloissa noin 100 vuotta siten, polttoaineen kulutus oli sivuseikka. Yhtäjaksoiseen pyörimiseen perustuvaa wankelmoottoria ei saatu kehitettyä taloudellisesti riittävään kannattavaksi. Suuri kierrosnopeus pyrki tärisyttämään koko moottoritilaa. Sähköautoista nyt puhuminen autoilun saastuttamisen ratkaisijana, on vähän liioiteltua. Vaadittavaa akkuenergian riittävyyttä ilman vähän väliä tapaht...

     Päästäkseen selville isojen poliittisten manöövereiden ytimestä kannattaa seurata rahavirtoja ja vallan siirtymisiä.      N yt autoilijoilta kerätään veroina ja veroluontoisia maksuina 8 miljardia €., joista vain osa menee liikenteeseen.   Bernerin mallissa nämä menot 8 miljardia euroa kerätään tieosakeyhtiöön, josta valtio omistaa 65 ja maakunnat 35 %. Teiden operatiivisesta suunnittelusta vastaa yhtiön hallitus ja yhtiökokous strategiasta ja osingon jaosta.      Ensiksi koko liikenne viedään eduskunnan ja hallituksen valvonnan päätöksen teon ulkopuolelle osakeyhtiön lukkojen taakse.      Toiseksi valtion budjetista viedään tieyhtiöön useita miljardia €. Se on pääosin pois valtiovarainministeriön vastuualueelta. Se on myös pois nyt nykyisillä  tieveroilla ja maksuille kustannetuista koulu- ja sosiaalihoidon menoista (20 miljardia €) . Kokoomus ei tätä niele. Mistä rahat koulutuk...