Orpon hallitus lupasi selättää valtion velan kasvun hallituskauden loppuun mennessä. Suomen bruttokansatuote on nyt noin 230 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti tänä vuonna on noin 90 miljardia euroa. Nyt velkaa on noin 170 miljardia euroa. Miten nyt mennään eteenpäin? No katsotaan taivaan rannalle uuden sarastuksen nousun toivossa, ja otetaan budjettiesityksen mukaan uutta velkaa noin 13 miljardia euroa eli 18 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä pitäisi tehdä piinasta pääsemiseksi. Riittävästi uutta velkaa otattamalla asia hoituisi nätisti, mutta raja se on köyhänkin syömisellä. Vyötä pitää kiristää. Ottamalla huomioon suorat ja verohelpotusten kautta saadut yritystuet suma kohoaa noin kahteen miljardiin euroon. Maatalouden tuet ovat vielä erikseen. Seillä on varaa leikata. Suomalisten luottamus toisiin ihmisiin ja jopa yrityksiin ja julkiseen sektoriin kansainvälisesti on korkealla. Tämä on hieno juttu. Tämä kaikki lisää koheesiota ja yhdessä selviämisen eetosta ja...

       Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt kun tämä tangon...

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

Hitaat käännepisteet ovat varallisia, ja ehkä juuri siksi antikin kreikkalaiset kutsuiva niitä peripetiaksi. Monet merkit viittaavat Suomen siirtyneen jo huonoon tulevaisuuteen viittaavaan peripetian linjalle. Teollisuutemme tuotannon volyymin alavireys ei vielä yksin riitä ennustamaan taantumaa kummempaa. Kun se saa kaverikseen asuntotuotannon tyrehtymisen ja asuntokaupan pitkittyneen alamäen, se rassaa hallituksen kurilinjan siivittämänä kotitalouksien arkiostosten volyymiä. Kasan köyhtymistä lisää korkotason nousu, joka   alkaa vaikuttaa niin piinaavalta, että nuoret pyristelevät eroon suurista kohtuuttomasti kukkaroa purevista korko menoista joko neuvottelemalla pankin kanssa tai panemalla kaiken all in esimerkiksi kääntymällä vanhempiensa puoleen taikka viimeisenä keinona jo tehdyistä kaupoista irti pyristelemällä. Tämä keskellä tiukoille joutumista pahentaa hallituksen leikkaukset vähätuloisilta. Päiväraha- ja asumustukileikkaukset pukkaavat rivakkaa alamäkikyytiä monelle per...

Kuten kaikki talousviisaat ovat toistelleet, että valtion velkakellon tikityksestä päästään eroon työllisyysasteen nostamisella, tuottavuuden kohtaamisella ja kohdennetuilla säästöillä, jotka ilmeisemmin tarkoittavat julkisten menojen karsimista. Tässä katsantokannassa lähdetään siitä, että julkinen sektorin on paisunut liian suureksi. OECD:n mittapuun mukaan julkisen sektorimme suuruus on alle keskitason. Sen jankkaaminen ei paranna tilannettamme. Sen sijaan harvoin kuulee väitettävän, että avoin eli yksityinen sektori on liian pieni lisäämään tarvittavaa bruttokansatuotteen kasvua. Toki näin implisiittisesti kommentoidaan. Eilen A-studiossa eräs naisjäsen tarkoittaen talouden kasvua huudahti pariinkin kertaan, että mennään ilolla eteenpäin. Se on oiva asenne. Se kertoo, että olkoon työ ilomme, mihin pessimisti kyllä keksi lisätä, että älkäämme iloitko aina. Kuten valistunut lukija tietää tuottavuuden ja yrittäjyyden kasvu saadaan aikaan vieressä oppimisella, sujuvalla ja hyvällä koul...

Ylen Jälkiviisaat oli saanut salaisen toimeksiannon tuntemattomalta, mutta vaikutusvaltaiselta kokoomuksen kärkikolmikolta, laatia salaa ratsastushallin takana toimintasuunnitelma sulkea Venäjän vastainen raja itään karanneilta antikokoomuslaisilta. Tämä oli vain osa operaatio koota tämä porukka Sallan korkeudelle yhteen poroerottelu aitaukseen ja kouluttaa siellä porojen heinien seassa heidän uskollisiksi Meidän Kansa puolueen jäseniksi. Erotellun johtaja oli närkästynyt, kun suurimman poron ruhjoma köriläs toisen silmänsä menettäneenä oli väittänyt lukevansa vain ”Lapin Kansan vaikeudet” lehteä ja nyt sekin ilo oli puoliksi mennyt. Viisain Jälkiviisaista oli ollut yhteydessä oikeuskanslerin ottopoikaan. Hän oli opastanut viemään karkulaiset Keksi-Pohjanmaalle nostamaan asukkaiden keskiansioita, jotka laitakylillä olivat laskeneet alle puolukka kilon hinnan. Teräväpäisin erikoisväittelijä Valtion Talouden Tuho Tutkimuslaitoksesta sanoi anoppinsa ennustaneen puolukka kilon hinnan nouse...

Ylen eilisessä A-studiossa kokoomuksen kellot soivat. Tämä siksi, että kokoomuslaiset lapset eivät suostu maksamaan isiensä ja äitiensä valtion kautta ottamiaan lainoja takaisin. ”Tämä velka taakka on kerta kaikkeen liian suuri lastemme maksettavaksi. Muistelen aina pienokaistani kulkiessani Suomen vanhan rahapajan ohi ja nyt suututtaa, kun demarit myivät sen venäläisille oligarkeille”, lopetti Grahn-Laasonen surullisena. Filatovin kasvoista näkyi, että hän oli tullut istuntoon kepeällä jalalla ja hyvällä mielellä. Lause ”Lapset maksavat vanhempiensa laskut” on huuhaata eikä vakuuta minua, lausui Filatov.  Onneksi Korkman tuli väliin todeten, että valtion lähtökodan muodostaa, että se on aina olemassa. Siis silloinkin, kun isät ja äidit ovat kuolleet, valtio pysyy makumiehenä. On kyseenalaista puhua tässä yhteydessä lapsistamme maksumiehinä. Se on politikointia, kuten G-L:n ilmeet ja puheet osoittavat, ajatteli Korkman. Valtion velan oton logiikka menee niin, että  jatkuvasti ...

Kokoomus oli ottanut vaaliteemakseen mahdollisimman kaukana pysymisen velan lisä otosta. Se on yksityistaloudessa hyvä periaate, koska se antaa pelivaraa harkita, ottaako lainaa vai käyttääkö vanhaa kunnon keinoa elää säästeliäästi, ja sitten säästöillä rahoittaa hankinta. On selvää, että valtiotasolla velassa pelaa eri säännöt kuin Reiskan taloudessa. Yksi yhteinen sääntö on, velan takaisin maksu. Yksityinen joutuu tavalla tai toisella maksamaan velkansa takaisin sovitussa ajassa, mutta valtio ei aina, koska sillä on oma valuutta ja pankki. Esimerkkinä olkoon Yhdysvallat, joka ei ole milloinkaan harkinnutkaan maksaa keskuspankki velkojaan takaisiin. Tämä siksi että dollari maailman valuuttana kestää setelirahoituksen. Nyt onneksi näyttää, että EU:n euro on päätymässä samaan asemaan dollarin kanssa. Euron asema ei kuitenkaan vielä ole yhtä vahva kuin dollarin ja tämä asetelma voi kestää aikansa sanokaan kokoomus mitä tahansa.

Vanhanen kritisoi julmasti Suomen taloutta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on yhtä analogista kuin ahvenen vertaaminen haukeen. Molemmat ovat järven petoja toisen ollessa jo syntyessään toista pienempi. Geeneille ei voi mitään. Norja rellestää öljyllään ja maakaasullaan ja Ruotsi suurvaltio ajan perinnöillään. Suurvalta asemansa se saavutti pääosin suomailaisilla jalka- ja ratsuväkisotavoimalla. Toisessa maailmansodassa Ruotsi teki yhteistyötä natsien kanssa rahtaamalla maan pohjoisosien malmeja natsi Saksan käyttöön ja tuottamalla sähköteknologiaa Saksan sotakoneistolle. Toinen maailmansota ei rasittanut Ruotsia, päinvastoin, se rikastutti siitä. Suomen kohtaloa tässä yhteydessä ei vaikeaa edes mainita sen kokemien valtavien tänä päivänälin näkyvien menetysten takia. Läheisiä välejä kuvaa Ruotsin kuningas Kustaa V:n henkilkohtaisen kirjeen Hitlerin syntymäpäivänä 1942. Sita pidettiin skandaalina. Jokainen ymmärtää, ettei tällaisten tarinoiden kertominen hyödytä Suomen nykytila...

Jos kokee olevan porukkaa, joka ymmärtää mitä elämä on, ei lainaa rahaa kenellekään tuttavalleen kuin ääritapauksissa. Sen takaisin saaminen on yhtä turhauttavaa, kuin tölkin potkimien soratiellä eteen päin. Matka jatkuu ja mutta mitään ei tapahdu. Jos kadulla sattumalta tapaa velallisensa, hän kyllä jo kaukaa morjestaa ystävyyttä lujittamalla eleellä, jos hän on havainnut olevan liian myöhästä livistää näkyvistä näyttämättä karkurilta. Mojovan tervehdyksen jälkeen velallinen parhaassa tapauksessa ensimmäisenä pahoittelee velan maksamisen unohtamista ja lupaa tietenkin maksaa sen pois ensiviikolla siirtyen keskustelemaan sujuvasti muista asioista. Jos velkoja huomauttaa, että velallinen on jo useaan kertaan luvannut maksa, tämä huomauttaa luulleensa edellistä kertaa vain yleiseksi keskusteluksi. Jos velkoja oikein äytyy velan karhuamisessaan, velallisparka siunailee, että sinullahan suuri talo ja paljon pihaa, silloin peli on tällöin jo menetetty.

     Hallituksen kärkitavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, tasapainottaa valtion velanotto ja päästä siitä eroon v 2021 mennessä, säästää kuntamenoista 500 miljardia € ja karsia 500 normia. (Ei onnistunut, kuten ei miltään muultakaan hallitukselta.)      Hallituksen mukaan kärkitavoitteiden saavuttaminen tapahtuu kahden prosentin vuotuisella kasvulla j epämääräisillä tempuilla työvoiman kohtaamisen parantamisesta. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan 2,5 prosentin kasvu ja yhden prosentin tuottavuuden kohoaminen. 72 prosenttia on utopiaa.      Maan valtalehti kirjoittaa tänään pääsivullaan, eetä hallitus purkaa loukkuja. Se eiä mainitse mitään ykköstavoitteiden romuttumisesta. Hallitus ja valtalehti eivät myöskään kerro vasta valmistuneesta 4 miljardin euron yritystukien vaikuttavuusselvityksestä, joka valmistui kehysriiheen. Ne on todettu asiantuntijapiireissä tehottomiksi ja kilpailua vääristäviksi. Valta osa ...

     Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt ku...

     Kärryn ollessa uusi kolme miestä istuivat salkut sylissä tavoitteena sileän tiekartan etapit ja tiukat aikataulut. Menomatkalla autossa hyrisi yksimielinen sorina päivän temppujen tulevista onnistumisista ja aikaansaannoksista. Tulomatkalla miehet läimäyttelivät toisiaan okapäille kuskinkin saadessa onnitteluja siinä määrin kuin turvallisuus salli. Tiekarttaa kiiteltiin idästä länteen etelänkin saadessa osansa. Puheet olivat varmoja a:sta ö:hön ja tulevat toimenpiteet harkittuja kuin aukoton totuus.      Ensimmäiset syyssateiden alkaessa roimia tiekartan maisemia ja auton ikkunoita, miehet alkoivat ajan kulukseen selata älykännyköitään. Sanomalehdet olivat liian paksuja. – Täällähän nuljussa tekstissä kotiäidit rutiset päivähoitorajoituksista ja opiskelijat kirkuvat tuistaan, sanoi ohuempi ministeri, ja tuossa roskajutussa hipsterit kitisevät kehitysavusta, jatkoi tukevampi ministeri ja valitti ulos katsoessaan, etteivät tiekartan maisematka...

     Sipilän hallitus kehottaa meitä osallistumaan talkoisiin maamme tukalasta tilasta selviämiseksi, ennen kaikkea velan pienentämiseksi. Hallitus ja EK käyttävät tässä yhteydessä talkoo sanaa luovalla tavalla. Sillä lähinnä peitellään moraalivajetta, joka syntyy hyväosaisille siitä, kun he osallistuvat yhteisiin ponnistuksiin vain retorisella tasolla.      Maan tilannetta ja leikkauksia on helppoa tarkastella kannustavaan sävyyn ylhäältä päin. Fraasit kestävyysvaje, enemmän-vähemmällä, kilpailukykyloikka lentelevät kuin kipinöivät kekäleet hallituspuolueiden politiikkojen suista. Nämä kiihkeät iskusanat isänmaan nimiin osoittavat empatiavajetta ja tietämättömyyttä vähäosaisia kohtaan. Valtion velka menee monen vähäosaisen ihmisarvon edelle. Kun tarkastellaan valtioiden velkojen historiaa ja finanssitalouden kykyä luoda rahaa, velka on hyvin teoreettinen käsite.      J os hallituspoliitikot menisivät leipäjonojen vaakatasoll...

  Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.      Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta ( http://areena.yle.fi/1-3286330 )      Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pien osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://ar...

Olkoon jänis kuinka viisas tahansa, se on vain jänis, sanoi kettu katsellessaan jäniksen pyyntipuuhia. Metafora tulee mieleen kuunnellessa keskustan entisen puoluesihteeri Korhosen selitystä vuoden 2006 presidentin vaalien rahoituskähminnöistä.      Joka tapauksessa kokoomus jätti laillisesti selvittämättä noin 600 tuhannen euron tukipotin lahjoittajat. Tämä on ristiriidassa kokoomuksen avoimuusdoktriinin kanssa. Kaiken pitäisi olla mahdollisimman avointa. Valtiovarainministeri Stubb puhuu aivan erityisesti avoimuuden puolesta.      Vuoden 2006 kokoomuksen presidentin vaalien rahoituksessa laillisuus toteutuu, mutta moraali ontuu ja avoimuus romahti.      Nyt kokoomus on puuhaamassa armahduslakia veroparatiiseihin varojaan kätkeneille ja veronkiertoa ja harmaata taloutta edistävää hallintarekisteriä.      Eilisessä IL:n verkkolehdessä entinen valtiovarainministeriön ylihohtaja ja nykyinen Aalto Yliopiston ka...

     Yhteiskunnallinen manipulaatio ja vaikuttaminen yhteiskuntasopimukseen Saloniuksen ympärillä kiihtyy.      Yksi näkökulma tilanteeseen on, että niillä henkilöillä, jotka neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta, ei ole nyt käytävässä toimeentulopelissä mitään henkilökohtaista menetettävää.      Tämä tulokulma tuo omituisen onton sävyyn koko neuvotteluprosessiin.      Jo hallitusohjelmassa kohdistettiin lapsiperheisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin leikkauksia, joka koettiin epäreiluina ja jopa syrjivinä.   Ne kylvivät pahaa mieltä ja osin katkeruutta.      Hallitusohjelmasta seuraa, että jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, 1,5 miljardin euron veron korotuksista ja lisäleikkauksista kohdistuu miljardi euroa lisää taas näihin ryhmiin.      Jos näille leikkauksille olisi loogiset ja järkevät perustelut, ne nuristen hyväksyttäisin. Ehkä myös itkettäisi...

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

     Nyt on syytä muistaa G:B:Shawin sanat. ”Opetelkaa kreikkaa, se on viisauden kieli.” Neuvo on yhtä hyvä kuin opit median tärkeydestä yhteiskunnan kulun seuraamisessa. Mediaa pitää tarkkailla aina vastustus mielessä. Kaikki mitä Kreikasta on nyt julkisuudessa sanottu, on yhtä pötyä kuin talousennusteet.      Lisäpöytäkirjasta on suomalaisille järkyttävän jäänkylmä muisto. Talvisota alkoi pöytäkirjan mukaisesti 30.11.1939. Kreikka on tienhaarassa kuin Suomi kansa silloin. Nyt maassa uusi hallitus Syrizan johdolla. Tämä on totta.      Poliitikot ympäri Eurooppaa puhuvat Kreikan lainojen armahtamista vastaan, ei helpotuksia, ei uusia tukia. On selvää, etteivät kreikkaliset tyydy vaalilupausten jälkeen kärvistelemään kodeissaan enää tuomiopäivän tunnelmissa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle eurooppalaisessa keskustelussa. Rahoitus pahimpiin jokapäiväisen elämän puutoksiin on löydyttävä.   ...