Nyt tämä henkilö on maailman mahtavin mies ei sen takia, että hän olisi teollaan ansainnut tämän kunniamaininnan, vaan sen takia, että hän on maailman voimakkaimman maan johtaja, maan, jolla on maailman voimakkain armeija. Tämä miehen jo lapsuusajata tunteneet ovat todenneet, ettei ollut niin pientä leivän palaa, josta ei olisi vaatinut puolet itselleen, ei ollut pientä maa-alaa, johon ei olisi vaatinut rakennuslupaa, ei olut…….   Häntä hyvin läheltä päässeet seuraajat ovat kertoneet tämän miehen pitävän povitaskussaan lappusta, johon on kirjoitettu:  ”Totuudella ei ole minulle merkitystä. Minun ihailun tarpeellani ei ole rajoja, joten minä kaunistelen tekojani ja parantelen saavutuksiani. Tätä toteutan useimmiten jatkuvana pienimuotisena liioitteluna tai patologisena valehteluna. Julkisivultani olen hurmaava, rakastettava ja lämmin ihminen. Hurmiota ja lipevyyttä kestää yleensä niin kauan kuin illuusion ylläpitäminen hyödyttää minua itsenäni ja minun kulloinen lähipiiri...

Ihmisen arkigeeneihin on ladattu pyrkimys saada materiaalinen statuksensa mahdollisimman korkeaksi verrokkiryhmässään ja panna tämä nähtäväksi muille pohtimatta, miltä se näyttää ulos päin. Näyttäminen muille on ymmärrettävää, sillä kukapa ei haluasi tulla nähdyksi. Jos ei ole sanottavasti setelivetoista voimaa takataskussa, näkyväksi tulemisen kyytipoikana voi käyttää sosiaalista mediaa. Siinäpä oiva keino köyhälle näkyväksi tulemiseksi haluavalle. Varmin ja samalla luonnollisin tapa saada mediahuomiota on tietenkin henkilön intelligenssin tai fysiikan avulla saavutetut teot. Saavuttaa ilman näitä huomiota on taitolaji eikä se yleensä onnistu ilma suhteita ammattimaisiin medioihin ja jos se onnistuukin sisältö voi olla hölynpölyä. Neljäs tapa saada huomiota on kivuta sisällyksettömän jankutuksen turhanpäiväisyyksien pitkiä tikkaita huuhaan taivaalle ja sieltä heitellä egomurusia itsensä päälle. Tällaisia henkilöitä on esiintynyt aivan viime aikoina.